hedelmä

FinnishEdit

(index he)

EtymologyEdit

From Proto-Finnic *heidelmä, cognate to Estonian õile and Votic eďďõlmo, ultimately a Baltic loan, c.f Lithuanian žiedas. Same root as in the verb heitiä. First used in print in Mikael Agricola's prayer book "Rucouskiria" from 1544: Märcke Syyss / ia pehme maa. tulee / quin palio hedhelme iaka ("Comes wet autumn / with soft earth / which lots of fruit provides").

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈhedelmæ/, [ˈhe̞de̞lmæ]
  • Rhymes: -edelmæ
  • Syllabification: he‧del‧mä

NounEdit

hedelmä

  1. fruit

DeclensionEdit

Inflection of hedelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative hedelmä hedelmät
genitive hedelmän hedelmien
partitive hedelmää hedelmiä
illative hedelmään hedelmiin
singular plural
nominative hedelmä hedelmät
accusative nom. hedelmä hedelmät
gen. hedelmän
genitive hedelmän hedelmien
hedelmäinrare
partitive hedelmää hedelmiä
inessive hedelmässä hedelmissä
elative hedelmästä hedelmistä
illative hedelmään hedelmiin
adessive hedelmällä hedelmillä
ablative hedelmältä hedelmiltä
allative hedelmälle hedelmille
essive hedelmänä hedelminä
translative hedelmäksi hedelmiksi
instructive hedelmin
abessive hedelmättä hedelmittä
comitative hedelmineen
Possessive forms of hedelmä (type koira)
possessor singular plural
1st person hedelmäni hedelmämme
2nd person hedelmäsi hedelmänne
3rd person hedelmänsä

Derived termsEdit

CompoundsEdit

ReferencesEdit

  • Jorma Koivulehto's article Hieman heidestä in the journal "Virittäjä" in 1992, downloadable here: [1]