huvitteleminen

FinnishEdit

EtymologyEdit

huvitella +‎ -minen

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈhuʋitːeleminen/, [ˈhuʋit̪ːe̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: hu‧vit‧te‧le‧mi‧nen

NounEdit

huvitteleminen

  1. having fun

DeclensionEdit

Inflection of huvitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative huvitteleminen huvittelemiset
genitive huvittelemisen huvittelemisten
huvittelemisien
partitive huvittelemista huvittelemisia
illative huvittelemiseen huvittelemisiin
singular plural
nominative huvitteleminen huvittelemiset
accusative nom. huvitteleminen huvittelemiset
gen. huvittelemisen
genitive huvittelemisen huvittelemisten
huvittelemisien
partitive huvittelemista huvittelemisia
inessive huvittelemisessa huvittelemisissa
elative huvittelemisesta huvittelemisista
illative huvittelemiseen huvittelemisiin
adessive huvittelemisella huvittelemisilla
ablative huvittelemiselta huvittelemisilta
allative huvittelemiselle huvittelemisille
essive huvittelemisena huvittelemisina
translative huvittelemiseksi huvittelemisiksi
instructive huvittelemisin
abessive huvittelemisetta huvittelemisitta
comitative huvittelemisineen
Possessive forms of huvitteleminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person huvittelemiseni huvittelemisemme
2nd person huvittelemisesi huvittelemisenne
3rd person huvittelemisensa

VerbEdit

huvitteleminen

  1. Fourth infinitive of huvitella.