jonottaa

Finnish

Etymology 1

jono (“queue, line”) +‎ -ttaa. Coined by Finnish linguist Artturi Kannisto in 1907, originally as a jocular term.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjonotːɑːˣ/, [ˈjo̞no̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -onotːɑː
• Syllabification^(key): jo‧not‧taa

Verb

jonottaa

1. (intransitive) to queue, wait in a line or queue

Conjugation

Inflection of jonottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jonotan	en jonota	1st sing.	olen jonottanut	en ole jonottanut
2nd sing.		jonotat	et jonota	2nd sing.	olet jonottanut	et ole jonottanut
3rd sing.		jonottaa	ei jonota	3rd sing.	on jonottanut	ei ole jonottanut
1st plur.		jonotamme	emme jonota	1st plur.	olemme jonottaneet	emme ole jonottaneet
2nd plur.		jonotatte	ette jonota	2nd plur.	olette jonottaneet	ette ole jonottaneet
3rd plur.		jonottavat	eivät jonota	3rd plur.	ovat jonottaneet	eivät ole jonottaneet
passive		jonotetaan	ei jonoteta	passive	on jonotettu	ei ole jonotettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jonotin	en jonottanut	1st sing.	olin jonottanut	en ollut jonottanut
2nd sing.		jonotit	et jonottanut	2nd sing.	olit jonottanut	et ollut jonottanut
3rd sing.		jonotti	ei jonottanut	3rd sing.	oli jonottanut	ei ollut jonottanut
1st plur.		jonotimme	emme jonottaneet	1st plur.	olimme jonottaneet	emme olleet jonottaneet
2nd plur.		jonotitte	ette jonottaneet	2nd plur.	olitte jonottaneet	ette olleet jonottaneet
3rd plur.		jonottivat	eivät jonottaneet	3rd plur.	olivat jonottaneet	eivät olleet jonottaneet
passive		jonotettiin	ei jonotettu	passive	oli jonotettu	ei ollut jonotettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jonottaisin	en jonottaisi	1st sing.	olisin jonottanut	en olisi jonottanut
2nd sing.		jonottaisit	et jonottaisi	2nd sing.	olisit jonottanut	et olisi jonottanut
3rd sing.		jonottaisi	ei jonottaisi	3rd sing.	olisi jonottanut	ei olisi jonottanut
1st plur.		jonottaisimme	emme jonottaisi	1st plur.	olisimme jonottaneet	emme olisi jonottaneet
2nd plur.		jonottaisitte	ette jonottaisi	2nd plur.	olisitte jonottaneet	ette olisi jonottaneet
3rd plur.		jonottaisivat	eivät jonottaisi	3rd plur.	olisivat jonottaneet	eivät olisi jonottaneet
passive		jonotettaisiin	ei jonotettaisi	passive	olisi jonotettu	ei olisi jonotettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jonota	älä jonota	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jonottakoon	älköön jonottako	3rd sing.	olkoon jonottanut	älköön olko jonottanut
1st plur.		jonottakaamme	älkäämme jonottako	1st plur.	—	—
2nd plur.		jonottakaa	älkää jonottako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jonottakoot	älkööt jonottako	3rd plur.	olkoot jonottaneet	älkööt olko jonottaneet
passive		jonotettakoon	älköön jonotettako	passive	olkoon jonotettu	älköön olko jonotettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jonottanen	en jonottane	1st sing.	lienen jonottanut	en liene jonottanut
2nd sing.		jonottanet	et jonottane	2nd sing.	lienet jonottanut	et liene jonottanut
3rd sing.		jonottanee	ei jonottane	3rd sing.	lienee jonottanut	ei liene jonottanut
1st plur.		jonottanemme	emme jonottane	1st plur.	lienemme jonottaneet	emme liene jonottaneet
2nd plur.		jonottanette	ette jonottane	2nd plur.	lienette jonottaneet	ette liene jonottaneet
3rd plur.		jonottanevat	eivät jonottane	3rd plur.	lienevät jonottaneet	eivät liene jonottaneet
passive		jonotettaneen	ei jonotettane	passive	lienee jonotettu	ei liene jonotettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jonottaa		present	jonottava	jonotettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jonottaakseni jonottaaksemme 2nd jonottaaksesi jonottaaksenne 3rd jonottaakseen jonottaaksensa		past	jonottanut	jonotettu
2nd	inessive2	jonottaessa	jonotettaessa	agent3	jonottama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jonottaessani jonottaessamme 2nd jonottaessasi jonottaessanne 3rd jonottaessaan jonottaessansa		negative	jonottamaton
	instructive	jonottaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form jonottaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	jonottamassa	—
	elative	jonottamasta	—
	illative	jonottamaan	—
	adessive	jonottamalla	—
	abessive	jonottamatta	—
	instructive	jonottaman	jonotettaman
4th4	verbal noun	jonottaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jonottamaisillani jonottamaisillamme 2nd jonottamaisillasi jonottamaisillanne 3rd jonottamaisillaan jonottamaisillansa

Derived terms

• jonotus

 

Further reading

• “jonottaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjonotːɑː/, [ˈjo̞no̞t̪ːɑ̝ː]
• Rhymes: -onotːɑː
• Syllabification^(key): jo‧not‧taa

Verb

jonottaa

1. third-person singular present indicative of jonottaa

Anagrams

• ajanotto