jumittaa

Finnish

Etymology

jumi- +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjumitːɑːˣ/, [ˈjumit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -umitːɑː
• Syllabification^(key): ju‧mit‧taa

Verb

jumittaa

1. Alternative form of jumiuttaa

Conjugation

Inflection of jumittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jumitan	en jumita	1st sing.	olen jumittanut	en ole jumittanut
2nd sing.		jumitat	et jumita	2nd sing.	olet jumittanut	et ole jumittanut
3rd sing.		jumittaa	ei jumita	3rd sing.	on jumittanut	ei ole jumittanut
1st plur.		jumitamme	emme jumita	1st plur.	olemme jumittaneet	emme ole jumittaneet
2nd plur.		jumitatte	ette jumita	2nd plur.	olette jumittaneet	ette ole jumittaneet
3rd plur.		jumittavat	eivät jumita	3rd plur.	ovat jumittaneet	eivät ole jumittaneet
passive		jumitetaan	ei jumiteta	passive	on jumitettu	ei ole jumitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jumitin	en jumittanut	1st sing.	olin jumittanut	en ollut jumittanut
2nd sing.		jumitit	et jumittanut	2nd sing.	olit jumittanut	et ollut jumittanut
3rd sing.		jumitti	ei jumittanut	3rd sing.	oli jumittanut	ei ollut jumittanut
1st plur.		jumitimme	emme jumittaneet	1st plur.	olimme jumittaneet	emme olleet jumittaneet
2nd plur.		jumititte	ette jumittaneet	2nd plur.	olitte jumittaneet	ette olleet jumittaneet
3rd plur.		jumittivat	eivät jumittaneet	3rd plur.	olivat jumittaneet	eivät olleet jumittaneet
passive		jumitettiin	ei jumitettu	passive	oli jumitettu	ei ollut jumitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jumittaisin	en jumittaisi	1st sing.	olisin jumittanut	en olisi jumittanut
2nd sing.		jumittaisit	et jumittaisi	2nd sing.	olisit jumittanut	et olisi jumittanut
3rd sing.		jumittaisi	ei jumittaisi	3rd sing.	olisi jumittanut	ei olisi jumittanut
1st plur.		jumittaisimme	emme jumittaisi	1st plur.	olisimme jumittaneet	emme olisi jumittaneet
2nd plur.		jumittaisitte	ette jumittaisi	2nd plur.	olisitte jumittaneet	ette olisi jumittaneet
3rd plur.		jumittaisivat	eivät jumittaisi	3rd plur.	olisivat jumittaneet	eivät olisi jumittaneet
passive		jumitettaisiin	ei jumitettaisi	passive	olisi jumitettu	ei olisi jumitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jumita	älä jumita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jumittakoon	älköön jumittako	3rd sing.	olkoon jumittanut	älköön olko jumittanut
1st plur.		jumittakaamme	älkäämme jumittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		jumittakaa	älkää jumittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jumittakoot	älkööt jumittako	3rd plur.	olkoot jumittaneet	älkööt olko jumittaneet
passive		jumitettakoon	älköön jumitettako	passive	olkoon jumitettu	älköön olko jumitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jumittanen	en jumittane	1st sing.	lienen jumittanut	en liene jumittanut
2nd sing.		jumittanet	et jumittane	2nd sing.	lienet jumittanut	et liene jumittanut
3rd sing.		jumittanee	ei jumittane	3rd sing.	lienee jumittanut	ei liene jumittanut
1st plur.		jumittanemme	emme jumittane	1st plur.	lienemme jumittaneet	emme liene jumittaneet
2nd plur.		jumittanette	ette jumittane	2nd plur.	lienette jumittaneet	ette liene jumittaneet
3rd plur.		jumittanevat	eivät jumittane	3rd plur.	lienevät jumittaneet	eivät liene jumittaneet
passive		jumitettaneen	ei jumitettane	passive	lienee jumitettu	ei liene jumitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jumittaa		present	jumittava	jumitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jumittaakseni jumittaaksemme 2nd jumittaaksesi jumittaaksenne 3rd jumittaakseen jumittaaksensa		past	jumittanut	jumitettu
2nd	inessive2	jumittaessa	jumitettaessa	agent3	jumittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jumittaessani jumittaessamme 2nd jumittaessasi jumittaessanne 3rd jumittaessaan jumittaessansa		negative	jumittamaton
	instructive	jumittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form jumittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	jumittamassa	—
	elative	jumittamasta	—
	illative	jumittamaan	—
	adessive	jumittamalla	—
	abessive	jumittamatta	—
	instructive	jumittaman	jumitettaman
4th4	verbal noun	jumittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jumittamaisillani jumittamaisillamme 2nd jumittamaisillasi jumittamaisillanne 3rd jumittamaisillaan jumittamaisillansa

Derived terms

• jumittaminen

 

Further reading

• “jumittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02