jyrkänne

FinnishEdit

EtymologyEdit

jyrkkä (steep) +‎ -nne

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈjyrkænːeˣ/, [ˈjyrkænːe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -yrkænːe
  • Syllabification(key): jyr‧kän‧ne

NounEdit

jyrkänne

  1. A bluff, or more specifically according to the kind of land formation, a bank, cliff, precipice or rampart (any steep earth or rock formation).

DeclensionEdit

Inflection of jyrkänne (Kotus type 48*J/hame, nt-nn gradation)
nominative jyrkänne jyrkänteet
genitive jyrkänteen jyrkänteiden
jyrkänteitten
partitive jyrkännettä jyrkänteitä
illative jyrkänteeseen jyrkänteisiin
jyrkänteihin
singular plural
nominative jyrkänne jyrkänteet
accusative nom. jyrkänne jyrkänteet
gen. jyrkänteen
genitive jyrkänteen jyrkänteiden
jyrkänteitten
partitive jyrkännettä jyrkänteitä
inessive jyrkänteessä jyrkänteissä
elative jyrkänteestä jyrkänteistä
illative jyrkänteeseen jyrkänteisiin
jyrkänteihin
adessive jyrkänteellä jyrkänteillä
ablative jyrkänteeltä jyrkänteiltä
allative jyrkänteelle jyrkänteille
essive jyrkänteenä jyrkänteinä
translative jyrkänteeksi jyrkänteiksi
instructive jyrkäntein
abessive jyrkänteettä jyrkänteittä
comitative jyrkänteineen
Possessive forms of jyrkänne (type hame)
possessor singular plural
1st person jyrkänteeni jyrkänteemme
2nd person jyrkänteesi jyrkänteenne
3rd person jyrkänteensä

Derived termsEdit

See alsoEdit