käännös

FinnishEdit

EtymologyEdit

kääntää (to translate, to turn) +‎ -ös. Coined by Finnish explorer, historian and author Carl Axel Gottlund.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈkæːnːøs/, [ˈkæːnːø̞s̠]
  • Rhymes: -æːnːøs
  • Syllabification: kään‧nös

NounEdit

käännös

  1. translation
  2. turn
  3. inversion
  4. (computing) A compilation.

DeclensionEdit

Inflection of käännös (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative käännös käännökset
genitive käännöksen käännösten
käännöksien
partitive käännöstä käännöksiä
illative käännökseen käännöksiin
singular plural
nominative käännös käännökset
accusative nom. käännös käännökset
gen. käännöksen
genitive käännöksen käännösten
käännöksien
partitive käännöstä käännöksiä
inessive käännöksessä käännöksissä
elative käännöksestä käännöksistä
illative käännökseen käännöksiin
adessive käännöksellä käännöksillä
ablative käännökseltä käännöksiltä
allative käännökselle käännöksille
essive käännöksenä käännöksinä
translative käännökseksi käännöksiksi
instructive käännöksin
abessive käännöksettä käännöksittä
comitative käännöksineen
Possessive forms of käännös (type vastaus)
possessor singular plural
1st person käännökseni käännöksemme
2nd person käännöksesi käännöksenne
3rd person käännöksensä

CompoundsEdit

Related termsEdit

AnagramsEdit