käsite

See also: kaŝite

Finnish

Etymology

käsittää (“to grasp, understand, comprehend”) +‎ -e. Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1863.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkæsiteˣ/, [ˈk̟æs̠it̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -æsite
• Syllabification^(key): kä‧si‧te

Noun

käsite

1. concept, conception, notion, construct (something understood and retained in the mind; mental apprehension of whatever may be known or imagined)

   Käsitteet ovat ajattelemisen ja päättelemisen perusta, edellytys yhteiselle kielelle.

   Concepts are the basis of thinking and reasoning, a prerequisite for a shared language.

Declension

Inflection of käsite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		käsite	käsitteet
genitive		käsitteen	käsitteiden käsitteitten
partitive		käsitettä	käsitteitä
illative		käsitteeseen	käsitteisiin käsitteihin
		singular	plural
nominative		käsite	käsitteet
accusative	nom.	käsite	käsitteet
	gen.	käsitteen
genitive		käsitteen	käsitteiden käsitteitten
partitive		käsitettä	käsitteitä
inessive		käsitteessä	käsitteissä
elative		käsitteestä	käsitteistä
illative		käsitteeseen	käsitteisiin käsitteihin
adessive		käsitteellä	käsitteillä
ablative		käsitteeltä	käsitteiltä
allative		käsitteelle	käsitteille
essive		käsitteenä	käsitteinä
translative		käsitteeksi	käsitteiksi
abessive		käsitteettä	käsitteittä
instructive		—	käsittein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of käsite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative käsitteeni käsitteeni accusative nom. käsitteeni käsitteeni gen. käsitteeni genitive käsitteeni käsitteideni käsitteitteni partitive käsitettäni käsitteitäni inessive käsitteessäni käsitteissäni elative käsitteestäni käsitteistäni illative käsitteeseeni käsitteisiini käsitteihini adessive käsitteelläni käsitteilläni ablative käsitteeltäni käsitteiltäni allative käsitteelleni käsitteilleni essive käsitteenäni käsitteinäni translative käsitteekseni käsitteikseni abessive käsitteettäni käsitteittäni instructive — — comitative — käsitteineni second-person singular possessor singular plural nominative käsitteesi käsitteesi accusative nom. käsitteesi käsitteesi gen. käsitteesi genitive käsitteesi käsitteidesi käsitteittesi partitive käsitettäsi käsitteitäsi inessive käsitteessäsi käsitteissäsi elative käsitteestäsi käsitteistäsi illative käsitteeseesi käsitteisiisi käsitteihisi adessive käsitteelläsi käsitteilläsi ablative käsitteeltäsi käsitteiltäsi allative käsitteellesi käsitteillesi essive käsitteenäsi käsitteinäsi translative käsitteeksesi käsitteiksesi abessive käsitteettäsi käsitteittäsi instructive — — comitative — käsitteinesi first-person plural possessor singular plural nominative käsitteemme käsitteemme accusative nom. käsitteemme käsitteemme gen. käsitteemme genitive käsitteemme käsitteidemme käsitteittemme partitive käsitettämme käsitteitämme inessive käsitteessämme käsitteissämme elative käsitteestämme käsitteistämme illative käsitteeseemme käsitteisiimme käsitteihimme adessive käsitteellämme käsitteillämme ablative käsitteeltämme käsitteiltämme allative käsitteellemme käsitteillemme essive käsitteenämme käsitteinämme translative käsitteeksemme käsitteiksemme abessive käsitteettämme käsitteittämme instructive — — comitative — käsitteinemme second-person plural possessor singular plural nominative käsitteenne käsitteenne accusative nom. käsitteenne käsitteenne gen. käsitteenne genitive käsitteenne käsitteidenne käsitteittenne partitive käsitettänne käsitteitänne inessive käsitteessänne käsitteissänne elative käsitteestänne käsitteistänne illative käsitteeseenne käsitteisiinne käsitteihinne adessive käsitteellänne käsitteillänne ablative käsitteeltänne käsitteiltänne allative käsitteellenne käsitteillenne essive käsitteenänne käsitteinänne translative käsitteeksenne käsitteiksenne abessive käsitteettänne käsitteittänne instructive — — comitative — käsitteinenne third-person possessor singular plural nominative käsitteensä käsitteensä accusative nom. käsitteensä käsitteensä gen. käsitteensä genitive käsitteensä käsitteidensä käsitteittensä partitive käsitettään käsitettänsä käsitteitään käsitteitänsä inessive käsitteessään käsitteessänsä käsitteissään käsitteissänsä elative käsitteestään käsitteestänsä käsitteistään käsitteistänsä illative käsitteeseensä käsitteisiinsä käsitteihinsä adessive käsitteellään käsitteellänsä käsitteillään käsitteillänsä ablative käsitteeltään käsitteeltänsä käsitteiltään käsitteiltänsä allative käsitteelleen käsitteellensä käsitteilleen käsitteillensä essive käsitteenään käsitteenänsä käsitteinään käsitteinänsä translative käsitteekseen käsitteeksensä käsitteikseen käsitteiksensä abessive käsitteettään käsitteettänsä käsitteittään käsitteittänsä instructive — — comitative — käsitteineen käsitteinensä

Derived terms

• käsitteellinen
• käsitteistää
• käsitteistö

 

compounds

• alakäsite
• kaksikäsitteinen
• kokonaisuuskäsite
• käsiteanalyysi
• käsitehaku
• käsitehistoria
• käsitejärjestelmä
• käsitekartta
• käsitekirjoitus
• käsitemalli
• käsitenominalismi
• käsitesanakirja
• käsitetaide
• käsitetaiteilija
• käsitteenmuodostus
• lukukäsite
• lähikäsite
• osakäsite
• peruskäsite
• vieruskäsite
• ydinkäsite
• yksilökäsite
• yleiskäsite
• yläkäsite

 

Further reading

• “käsite”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• isketä, keistä, keitäs, kätesi, sikeät, sitkeä