FinnishEdit

EtymologyEdit

kieli +‎ mies

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈkie̯liˌmie̯s/, [ˈkie̞̯liˌmie̞̯s̠]
  • Hyphenation: kie‧li‧mies

NounEdit

kielimies

  1. a male linguist or a man interested and/or well versed in language and linguistics

DeclensionEdit

Inflection of kielimies (Kotus type 42/mies, no gradation)
nominative kielimies kielimiehet
genitive kielimiehen kielimiesten
kielimiehien
partitive kielimiestä kielimiehiä
illative kielimieheen kielimiehiin
singular plural
nominative kielimies kielimiehet
accusative nom. kielimies kielimiehet
gen. kielimiehen
genitive kielimiehen kielimiesten
kielimiehien
partitive kielimiestä kielimiehiä
inessive kielimiehessä kielimiehissä
elative kielimiehestä kielimiehistä
illative kielimieheen kielimiehiin
adessive kielimiehellä kielimiehillä
ablative kielimieheltä kielimiehiltä
allative kielimiehelle kielimiehille
essive kielimiehenä kielimiehinä
translative kielimieheksi kielimiehiksi
instructive kielimiehin
abessive kielimiehettä kielimiehittä
comitative kielimiehineen
Possessive forms of kielimies (type mies)
possessor singular plural
1st person kielimieheni kielimiehemme
2nd person kielimiehesi kielimiehenne
3rd person kielimiehensä

AnagramsEdit