kiilamainen

Finnish

Cuneate leaf form

Etymology

kiila (“wedge”) +‎ -mainen (“-like”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːlɑˌmɑi̯nen/, [ˈk̟iːlɑ̝ˌmɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑinen
• Syllabification^(key): kii‧la‧mai‧nen

Adjective

kiilamainen (comparative kiilamaisempi, superlative kiilamaisin)

1. cuneiform, sphenoid, wedge-shaped, cuneate, wedgelike, wedgy (shaped like a wedge)
2. (botany) cuneate (of leaf base, triangular, wedge-shaped, stem attaches to point)

Declension

Inflection of kiilamainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kiilamainen	kiilamaiset
genitive		kiilamaisen	kiilamaisten kiilamaisien
partitive		kiilamaista	kiilamaisia
illative		kiilamaiseen	kiilamaisiin
		singular	plural
nominative		kiilamainen	kiilamaiset
accusative	nom.	kiilamainen	kiilamaiset
	gen.	kiilamaisen
genitive		kiilamaisen	kiilamaisten kiilamaisien
partitive		kiilamaista	kiilamaisia
inessive		kiilamaisessa	kiilamaisissa
elative		kiilamaisesta	kiilamaisista
illative		kiilamaiseen	kiilamaisiin
adessive		kiilamaisella	kiilamaisilla
ablative		kiilamaiselta	kiilamaisilta
allative		kiilamaiselle	kiilamaisille
essive		kiilamaisena	kiilamaisina
translative		kiilamaiseksi	kiilamaisiksi
abessive		kiilamaisetta	kiilamaisitta
instructive		—	kiilamaisin
comitative		—	kiilamaisine

Possessive forms of kiilamainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kiilamaiseni kiilamaiseni accusative nom. kiilamaiseni kiilamaiseni gen. kiilamaiseni genitive kiilamaiseni kiilamaisteni kiilamaisieni partitive kiilamaistani kiilamaisiani inessive kiilamaisessani kiilamaisissani elative kiilamaisestani kiilamaisistani illative kiilamaiseeni kiilamaisiini adessive kiilamaisellani kiilamaisillani ablative kiilamaiseltani kiilamaisiltani allative kiilamaiselleni kiilamaisilleni essive kiilamaisenani kiilamaisinani translative kiilamaisekseni kiilamaisikseni abessive kiilamaisettani kiilamaisittani instructive — — comitative — kiilamaisineni second-person singular possessor singular plural nominative kiilamaisesi kiilamaisesi accusative nom. kiilamaisesi kiilamaisesi gen. kiilamaisesi genitive kiilamaisesi kiilamaistesi kiilamaisiesi partitive kiilamaistasi kiilamaisiasi inessive kiilamaisessasi kiilamaisissasi elative kiilamaisestasi kiilamaisistasi illative kiilamaiseesi kiilamaisiisi adessive kiilamaisellasi kiilamaisillasi ablative kiilamaiseltasi kiilamaisiltasi allative kiilamaisellesi kiilamaisillesi essive kiilamaisenasi kiilamaisinasi translative kiilamaiseksesi kiilamaisiksesi abessive kiilamaisettasi kiilamaisittasi instructive — — comitative — kiilamaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiilamaisemme kiilamaisemme accusative nom. kiilamaisemme kiilamaisemme gen. kiilamaisemme genitive kiilamaisemme kiilamaistemme kiilamaisiemme partitive kiilamaistamme kiilamaisiamme inessive kiilamaisessamme kiilamaisissamme elative kiilamaisestamme kiilamaisistamme illative kiilamaiseemme kiilamaisiimme adessive kiilamaisellamme kiilamaisillamme ablative kiilamaiseltamme kiilamaisiltamme allative kiilamaisellemme kiilamaisillemme essive kiilamaisenamme kiilamaisinamme translative kiilamaiseksemme kiilamaisiksemme abessive kiilamaisettamme kiilamaisittamme instructive — — comitative — kiilamaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiilamaisenne kiilamaisenne accusative nom. kiilamaisenne kiilamaisenne gen. kiilamaisenne genitive kiilamaisenne kiilamaistenne kiilamaisienne partitive kiilamaistanne kiilamaisianne inessive kiilamaisessanne kiilamaisissanne elative kiilamaisestanne kiilamaisistanne illative kiilamaiseenne kiilamaisiinne adessive kiilamaisellanne kiilamaisillanne ablative kiilamaiseltanne kiilamaisiltanne allative kiilamaisellenne kiilamaisillenne essive kiilamaisenanne kiilamaisinanne translative kiilamaiseksenne kiilamaisiksenne abessive kiilamaisettanne kiilamaisittanne instructive — — comitative — kiilamaisinenne third-person possessor singular plural nominative kiilamaisensa kiilamaisensa accusative nom. kiilamaisensa kiilamaisensa gen. kiilamaisensa genitive kiilamaisensa kiilamaistensa kiilamaisiensa partitive kiilamaistaan kiilamaistansa kiilamaisiaan kiilamaisiansa inessive kiilamaisessaan kiilamaisessansa kiilamaisissaan kiilamaisissansa elative kiilamaisestaan kiilamaisestansa kiilamaisistaan kiilamaisistansa illative kiilamaiseensa kiilamaisiinsa adessive kiilamaisellaan kiilamaisellansa kiilamaisillaan kiilamaisillansa ablative kiilamaiseltaan kiilamaiseltansa kiilamaisiltaan kiilamaisiltansa allative kiilamaiselleen kiilamaisellensa kiilamaisilleen kiilamaisillensa essive kiilamaisenaan kiilamaisenansa kiilamaisinaan kiilamaisinansa translative kiilamaisekseen kiilamaiseksensa kiilamaisikseen kiilamaisiksensa abessive kiilamaisettaan kiilamaisettansa kiilamaisittaan kiilamaisittansa instructive — — comitative — kiilamaisineen kiilamaisinensa

Hypernyms

• lehtimuoto

Derived terms

• kiilamaisesti

 

Anagrams

• kiilaaminen