Wiktionary

kiitää

Finnish edit

Etymology edit

From Proto-Finnic *kiitädäk, possibly ultimately sound-symbolic.[1] Cognate with Ingrian kiitää, Karelian kiiteä and possibly dialectal Estonian kiiama.

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈkiːtæːˣ/, [ˈk̟iːt̪æː(ʔ)]
  • Rhymes: -iːtæː
  • Syllabification(key): kii‧tää

Verb edit

kiitää

  1. (intransitive) to race, speed, fly, dash, scud
    Autot kiisivät ohi.
    The cars raced by.
    Lokki kiitää lähellä pintaa.
    The gull flies near the surface.

Conjugation edit

Inflection of kiitää (Kotus type 55*F/soutaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiidän en kiidä 1st sing. olen kiitänyt en ole kiitänyt
2nd sing. kiidät et kiidä 2nd sing. olet kiitänyt et ole kiitänyt
3rd sing. kiitää ei kiidä 3rd sing. on kiitänyt ei ole kiitänyt
1st plur. kiidämme emme kiidä 1st plur. olemme kiitäneet emme ole kiitäneet
2nd plur. kiidätte ette kiidä 2nd plur. olette kiitäneet ette ole kiitäneet
3rd plur. kiitävät eivät kiidä 3rd plur. ovat kiitäneet eivät ole kiitäneet
passive kiidetään ei kiidetä passive on kiidetty ei ole kiidetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiidin
kiisin 		en kiitänyt 1st sing. olin kiitänyt en ollut kiitänyt
2nd sing. kiidit
kiisit 		et kiitänyt 2nd sing. olit kiitänyt et ollut kiitänyt
3rd sing. kiiti
kiisi 		ei kiitänyt 3rd sing. oli kiitänyt ei ollut kiitänyt
1st plur. kiidimme
kiisimme 		emme kiitäneet 1st plur. olimme kiitäneet emme olleet kiitäneet
2nd plur. kiiditte
kiisitte 		ette kiitäneet 2nd plur. olitte kiitäneet ette olleet kiitäneet
3rd plur. kiitivät
kiisivät 		eivät kiitäneet 3rd plur. olivat kiitäneet eivät olleet kiitäneet
passive kiidettiin ei kiidetty passive oli kiidetty ei ollut kiidetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiitäisin en kiitäisi 1st sing. olisin kiitänyt en olisi kiitänyt
2nd sing. kiitäisit et kiitäisi 2nd sing. olisit kiitänyt et olisi kiitänyt
3rd sing. kiitäisi ei kiitäisi 3rd sing. olisi kiitänyt ei olisi kiitänyt
1st plur. kiitäisimme emme kiitäisi 1st plur. olisimme kiitäneet emme olisi kiitäneet
2nd plur. kiitäisitte ette kiitäisi 2nd plur. olisitte kiitäneet ette olisi kiitäneet
3rd plur. kiitäisivät eivät kiitäisi 3rd plur. olisivat kiitäneet eivät olisi kiitäneet
passive kiidettäisiin ei kiidettäisi passive olisi kiidetty ei olisi kiidetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiidä älä kiidä 2nd sing. — —
3rd sing. kiitäköön älköön kiitäkö 3rd sing. olkoon kiitänyt älköön olko kiitänyt
1st plur. kiitäkäämme älkäämme kiitäkö 1st plur. — —
2nd plur. kiitäkää älkää kiitäkö 2nd plur. — —
3rd plur. kiitäkööt älkööt kiitäkö 3rd plur. olkoot kiitäneet älkööt olko kiitäneet
passive kiidettäköön älköön kiidettäkö passive olkoon kiidetty älköön olko kiidetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiitänen en kiitäne 1st sing. lienen kiitänyt en liene kiitänyt
2nd sing. kiitänet et kiitäne 2nd sing. lienet kiitänyt et liene kiitänyt
3rd sing. kiitänee ei kiitäne 3rd sing. lienee kiitänyt ei liene kiitänyt
1st plur. kiitänemme emme kiitäne 1st plur. lienemme kiitäneet emme liene kiitäneet
2nd plur. kiitänette ette kiitäne 2nd plur. lienette kiitäneet ette liene kiitäneet
3rd plur. kiitänevät eivät kiitäne 3rd plur. lienevät kiitäneet eivät liene kiitäneet
passive kiidettäneen ei kiidettäne passive lienee kiidetty ei liene kiidetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiitää present kiitävä kiidettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiitääkseni kiitääksemme
2nd kiitääksesi kiitääksenne
3rd kiitääkseen
kiitääksensä
past kiitänyt kiidetty
2nd inessive2 kiitäessä kiidettäessä agent3 kiitämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiitäessäni kiitäessämme
2nd kiitäessäsi kiitäessänne
3rd kiitäessään
kiitäessänsä
negative kiitämätön
instructive kiitäen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kiitää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kiitämässä —
elative kiitämästä —
illative kiitämään —
adessive kiitämällä —
abessive kiitämättä —
instructive kiitämän kiidettämän
4th4 verbal noun kiitäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiitämäisilläni kiitämäisillämme
2nd kiitämäisilläsi kiitämäisillänne
3rd kiitämäisillään
kiitämäisillänsä

Derived terms edit

compounds

References edit

  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading edit

Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=kiitää&oldid=78798276"