kipitellä

Finnish

Etymology

kipittää +‎ -ellä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkipitelːæˣ/, [ˈk̟ipiˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): ki‧pi‧tel‧lä

Verb

kipitellä

1. (intransitive) to scurry or skitter (around)

Conjugation

Inflection of kipitellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kipittelen	en kipittele	1st sing.	olen kipitellyt	en ole kipitellyt
2nd sing.		kipittelet	et kipittele	2nd sing.	olet kipitellyt	et ole kipitellyt
3rd sing.		kipittelee	ei kipittele	3rd sing.	on kipitellyt	ei ole kipitellyt
1st plur.		kipittelemme	emme kipittele	1st plur.	olemme kipitelleet	emme ole kipitelleet
2nd plur.		kipittelette	ette kipittele	2nd plur.	olette kipitelleet	ette ole kipitelleet
3rd plur.		kipittelevät	eivät kipittele	3rd plur.	ovat kipitelleet	eivät ole kipitelleet
passive		kipitellään	ei kipitellä	passive	on kipitelty	ei ole kipitelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kipittelin	en kipitellyt	1st sing.	olin kipitellyt	en ollut kipitellyt
2nd sing.		kipittelit	et kipitellyt	2nd sing.	olit kipitellyt	et ollut kipitellyt
3rd sing.		kipitteli	ei kipitellyt	3rd sing.	oli kipitellyt	ei ollut kipitellyt
1st plur.		kipittelimme	emme kipitelleet	1st plur.	olimme kipitelleet	emme olleet kipitelleet
2nd plur.		kipittelitte	ette kipitelleet	2nd plur.	olitte kipitelleet	ette olleet kipitelleet
3rd plur.		kipittelivät	eivät kipitelleet	3rd plur.	olivat kipitelleet	eivät olleet kipitelleet
passive		kipiteltiin	ei kipitelty	passive	oli kipitelty	ei ollut kipitelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kipittelisin	en kipittelisi	1st sing.	olisin kipitellyt	en olisi kipitellyt
2nd sing.		kipittelisit	et kipittelisi	2nd sing.	olisit kipitellyt	et olisi kipitellyt
3rd sing.		kipittelisi	ei kipittelisi	3rd sing.	olisi kipitellyt	ei olisi kipitellyt
1st plur.		kipittelisimme	emme kipittelisi	1st plur.	olisimme kipitelleet	emme olisi kipitelleet
2nd plur.		kipittelisitte	ette kipittelisi	2nd plur.	olisitte kipitelleet	ette olisi kipitelleet
3rd plur.		kipittelisivät	eivät kipittelisi	3rd plur.	olisivat kipitelleet	eivät olisi kipitelleet
passive		kipiteltäisiin	ei kipiteltäisi	passive	olisi kipitelty	ei olisi kipitelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kipittele	älä kipittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kipitelköön	älköön kipitelkö	3rd sing.	olkoon kipitellyt	älköön olko kipitellyt
1st plur.		kipitelkäämme	älkäämme kipitelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kipitelkää	älkää kipitelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kipitelkööt	älkööt kipitelkö	3rd plur.	olkoot kipitelleet	älkööt olko kipitelleet
passive		kipiteltäköön	älköön kipiteltäkö	passive	olkoon kipitelty	älköön olko kipitelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kipitellen	en kipitelle	1st sing.	lienen kipitellyt	en liene kipitellyt
2nd sing.		kipitellet	et kipitelle	2nd sing.	lienet kipitellyt	et liene kipitellyt
3rd sing.		kipitellee	ei kipitelle	3rd sing.	lienee kipitellyt	ei liene kipitellyt
1st plur.		kipitellemme	emme kipitelle	1st plur.	lienemme kipitelleet	emme liene kipitelleet
2nd plur.		kipitellette	ette kipitelle	2nd plur.	lienette kipitelleet	ette liene kipitelleet
3rd plur.		kipitellevät	eivät kipitelle	3rd plur.	lienevät kipitelleet	eivät liene kipitelleet
passive		kipiteltäneen	ei kipiteltäne	passive	lienee kipitelty	ei liene kipitelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kipitellä		present	kipittelevä	kipiteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kipitelläkseni kipitelläksemme 2nd kipitelläksesi kipitelläksenne 3rd kipitelläkseen kipitelläksensä		past	kipitellyt	kipitelty
2nd	inessive2	kipitellessä	kipiteltäessä	agent3	kipittelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kipitellessäni kipitellessämme 2nd kipitellessäsi kipitellessänne 3rd kipitellessään kipitellessänsä		negative	kipittelemätön
	instructive	kipitellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kipittelemässä	—
	elative	kipittelemästä	—
	illative	kipittelemään	—
	adessive	kipittelemällä	—
	abessive	kipittelemättä	—
	instructive	kipittelemän	kipiteltämän
4th4	verbal noun	kipitteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kipittelemäisilläni kipittelemäisillämme 2nd kipittelemäisilläsi kipittelemäisillänne 3rd kipittelemäisillään kipittelemäisillänsä

Further reading

• “kipitellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02