kirjahistoria

Finnish

Etymology

kirja +‎ historia

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkirjɑˌhistoriɑ/, [ˈk̟irjɑ̝ˌhis̠to̞ˌriɑ̝]
• Rhymes: -iɑ
• Syllabification^(key): kir‧ja‧his‧to‧ri‧a

Noun

kirjahistoria

1. book history, history of the book

Declension

Inflection of kirjahistoria (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		kirjahistoria	kirjahistoriat
genitive		kirjahistorian	kirjahistorioiden kirjahistorioitten
partitive		kirjahistoriaa	kirjahistorioita
illative		kirjahistoriaan	kirjahistorioihin
		singular	plural
nominative		kirjahistoria	kirjahistoriat
accusative	nom.	kirjahistoria	kirjahistoriat
	gen.	kirjahistorian
genitive		kirjahistorian	kirjahistorioiden kirjahistorioitten kirjahistoriainrare
partitive		kirjahistoriaa	kirjahistorioita
inessive		kirjahistoriassa	kirjahistorioissa
elative		kirjahistoriasta	kirjahistorioista
illative		kirjahistoriaan	kirjahistorioihin
adessive		kirjahistorialla	kirjahistorioilla
ablative		kirjahistorialta	kirjahistorioilta
allative		kirjahistorialle	kirjahistorioille
essive		kirjahistoriana	kirjahistorioina
translative		kirjahistoriaksi	kirjahistorioiksi
abessive		kirjahistoriatta	kirjahistorioitta
instructive		—	kirjahistorioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kirjahistoria (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kirjahistoriani kirjahistoriani accusative nom. kirjahistoriani kirjahistoriani gen. kirjahistoriani genitive kirjahistoriani kirjahistorioideni kirjahistorioitteni kirjahistoriainirare partitive kirjahistoriaani kirjahistorioitani inessive kirjahistoriassani kirjahistorioissani elative kirjahistoriastani kirjahistorioistani illative kirjahistoriaani kirjahistorioihini adessive kirjahistoriallani kirjahistorioillani ablative kirjahistorialtani kirjahistorioiltani allative kirjahistorialleni kirjahistorioilleni essive kirjahistorianani kirjahistorioinani translative kirjahistoriakseni kirjahistorioikseni abessive kirjahistoriattani kirjahistorioittani instructive — — comitative — kirjahistorioineni second-person singular possessor singular plural nominative kirjahistoriasi kirjahistoriasi accusative nom. kirjahistoriasi kirjahistoriasi gen. kirjahistoriasi genitive kirjahistoriasi kirjahistorioidesi kirjahistorioittesi kirjahistoriaisirare partitive kirjahistoriaasi kirjahistorioitasi inessive kirjahistoriassasi kirjahistorioissasi elative kirjahistoriastasi kirjahistorioistasi illative kirjahistoriaasi kirjahistorioihisi adessive kirjahistoriallasi kirjahistorioillasi ablative kirjahistorialtasi kirjahistorioiltasi allative kirjahistoriallesi kirjahistorioillesi essive kirjahistorianasi kirjahistorioinasi translative kirjahistoriaksesi kirjahistorioiksesi abessive kirjahistoriattasi kirjahistorioittasi instructive — — comitative — kirjahistorioinesi first-person plural possessor singular plural nominative kirjahistoriamme kirjahistoriamme accusative nom. kirjahistoriamme kirjahistoriamme gen. kirjahistoriamme genitive kirjahistoriamme kirjahistorioidemme kirjahistorioittemme kirjahistoriaimmerare partitive kirjahistoriaamme kirjahistorioitamme inessive kirjahistoriassamme kirjahistorioissamme elative kirjahistoriastamme kirjahistorioistamme illative kirjahistoriaamme kirjahistorioihimme adessive kirjahistoriallamme kirjahistorioillamme ablative kirjahistorialtamme kirjahistorioiltamme allative kirjahistoriallemme kirjahistorioillemme essive kirjahistorianamme kirjahistorioinamme translative kirjahistoriaksemme kirjahistorioiksemme abessive kirjahistoriattamme kirjahistorioittamme instructive — — comitative — kirjahistorioinemme second-person plural possessor singular plural nominative kirjahistorianne kirjahistorianne accusative nom. kirjahistorianne kirjahistorianne gen. kirjahistorianne genitive kirjahistorianne kirjahistorioidenne kirjahistorioittenne kirjahistoriainnerare partitive kirjahistoriaanne kirjahistorioitanne inessive kirjahistoriassanne kirjahistorioissanne elative kirjahistoriastanne kirjahistorioistanne illative kirjahistoriaanne kirjahistorioihinne adessive kirjahistoriallanne kirjahistorioillanne ablative kirjahistorialtanne kirjahistorioiltanne allative kirjahistoriallenne kirjahistorioillenne essive kirjahistoriananne kirjahistorioinanne translative kirjahistoriaksenne kirjahistorioiksenne abessive kirjahistoriattanne kirjahistorioittanne instructive — — comitative — kirjahistorioinenne third-person possessor singular plural nominative kirjahistoriansa kirjahistoriansa accusative nom. kirjahistoriansa kirjahistoriansa gen. kirjahistoriansa genitive kirjahistoriansa kirjahistorioidensa kirjahistorioittensa kirjahistoriainsarare partitive kirjahistoriaansa kirjahistorioitaan kirjahistorioitansa inessive kirjahistoriassaan kirjahistoriassansa kirjahistorioissaan kirjahistorioissansa elative kirjahistoriastaan kirjahistoriastansa kirjahistorioistaan kirjahistorioistansa illative kirjahistoriaansa kirjahistorioihinsa adessive kirjahistoriallaan kirjahistoriallansa kirjahistorioillaan kirjahistorioillansa ablative kirjahistorialtaan kirjahistorialtansa kirjahistorioiltaan kirjahistorioiltansa allative kirjahistorialleen kirjahistoriallensa kirjahistorioilleen kirjahistorioillensa essive kirjahistorianaan kirjahistorianansa kirjahistorioinaan kirjahistorioinansa translative kirjahistoriakseen kirjahistoriaksensa kirjahistorioikseen kirjahistorioiksensa abessive kirjahistoriattaan kirjahistoriattansa kirjahistorioittaan kirjahistorioittansa instructive — — comitative — kirjahistorioineen kirjahistorioinensa

Anagrams

• historiakirja