kiusallisuus

Finnish

Etymology

kiusallinen +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiu̯sɑlːisuːs/, [ˈk̟iu̯s̠ɑ̝lˌlis̠uːs̠]
• Rhymes: -isuːs
• Syllabification^(key): kiu‧sal‧li‧suus

Noun

kiusallisuus

1. awkwardness, embarrassingness

Declension

Inflection of kiusallisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		kiusallisuus	kiusallisuudet
genitive		kiusallisuuden	kiusallisuuksien
partitive		kiusallisuutta	kiusallisuuksia
illative		kiusallisuuteen	kiusallisuuksiin
		singular	plural
nominative		kiusallisuus	kiusallisuudet
accusative	nom.	kiusallisuus	kiusallisuudet
	gen.	kiusallisuuden
genitive		kiusallisuuden	kiusallisuuksien
partitive		kiusallisuutta	kiusallisuuksia
inessive		kiusallisuudessa	kiusallisuuksissa
elative		kiusallisuudesta	kiusallisuuksista
illative		kiusallisuuteen	kiusallisuuksiin
adessive		kiusallisuudella	kiusallisuuksilla
ablative		kiusallisuudelta	kiusallisuuksilta
allative		kiusallisuudelle	kiusallisuuksille
essive		kiusallisuutena	kiusallisuuksina
translative		kiusallisuudeksi	kiusallisuuksiksi
abessive		kiusallisuudetta	kiusallisuuksitta
instructive		—	kiusallisuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiusallisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiusallisuuteni kiusallisuuteni accusative nom. kiusallisuuteni kiusallisuuteni gen. kiusallisuuteni genitive kiusallisuuteni kiusallisuuksieni partitive kiusallisuuttani kiusallisuuksiani inessive kiusallisuudessani kiusallisuuksissani elative kiusallisuudestani kiusallisuuksistani illative kiusallisuuteeni kiusallisuuksiini adessive kiusallisuudellani kiusallisuuksillani ablative kiusallisuudeltani kiusallisuuksiltani allative kiusallisuudelleni kiusallisuuksilleni essive kiusallisuutenani kiusallisuuksinani translative kiusallisuudekseni kiusallisuuksikseni abessive kiusallisuudettani kiusallisuuksittani instructive — — comitative — kiusallisuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative kiusallisuutesi kiusallisuutesi accusative nom. kiusallisuutesi kiusallisuutesi gen. kiusallisuutesi genitive kiusallisuutesi kiusallisuuksiesi partitive kiusallisuuttasi kiusallisuuksiasi inessive kiusallisuudessasi kiusallisuuksissasi elative kiusallisuudestasi kiusallisuuksistasi illative kiusallisuuteesi kiusallisuuksiisi adessive kiusallisuudellasi kiusallisuuksillasi ablative kiusallisuudeltasi kiusallisuuksiltasi allative kiusallisuudellesi kiusallisuuksillesi essive kiusallisuutenasi kiusallisuuksinasi translative kiusallisuudeksesi kiusallisuuksiksesi abessive kiusallisuudettasi kiusallisuuksittasi instructive — — comitative — kiusallisuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiusallisuutemme kiusallisuutemme accusative nom. kiusallisuutemme kiusallisuutemme gen. kiusallisuutemme genitive kiusallisuutemme kiusallisuuksiemme partitive kiusallisuuttamme kiusallisuuksiamme inessive kiusallisuudessamme kiusallisuuksissamme elative kiusallisuudestamme kiusallisuuksistamme illative kiusallisuuteemme kiusallisuuksiimme adessive kiusallisuudellamme kiusallisuuksillamme ablative kiusallisuudeltamme kiusallisuuksiltamme allative kiusallisuudellemme kiusallisuuksillemme essive kiusallisuutenamme kiusallisuuksinamme translative kiusallisuudeksemme kiusallisuuksiksemme abessive kiusallisuudettamme kiusallisuuksittamme instructive — — comitative — kiusallisuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiusallisuutenne kiusallisuutenne accusative nom. kiusallisuutenne kiusallisuutenne gen. kiusallisuutenne genitive kiusallisuutenne kiusallisuuksienne partitive kiusallisuuttanne kiusallisuuksianne inessive kiusallisuudessanne kiusallisuuksissanne elative kiusallisuudestanne kiusallisuuksistanne illative kiusallisuuteenne kiusallisuuksiinne adessive kiusallisuudellanne kiusallisuuksillanne ablative kiusallisuudeltanne kiusallisuuksiltanne allative kiusallisuudellenne kiusallisuuksillenne essive kiusallisuutenanne kiusallisuuksinanne translative kiusallisuudeksenne kiusallisuuksiksenne abessive kiusallisuudettanne kiusallisuuksittanne instructive — — comitative — kiusallisuuksinenne third-person possessor singular plural nominative kiusallisuutensa kiusallisuutensa accusative nom. kiusallisuutensa kiusallisuutensa gen. kiusallisuutensa genitive kiusallisuutensa kiusallisuuksiensa partitive kiusallisuuttaan kiusallisuuttansa kiusallisuuksiaan kiusallisuuksiansa inessive kiusallisuudessaan kiusallisuudessansa kiusallisuuksissaan kiusallisuuksissansa elative kiusallisuudestaan kiusallisuudestansa kiusallisuuksistaan kiusallisuuksistansa illative kiusallisuuteensa kiusallisuuksiinsa adessive kiusallisuudellaan kiusallisuudellansa kiusallisuuksillaan kiusallisuuksillansa ablative kiusallisuudeltaan kiusallisuudeltansa kiusallisuuksiltaan kiusallisuuksiltansa allative kiusallisuudelleen kiusallisuudellensa kiusallisuuksilleen kiusallisuuksillensa essive kiusallisuutenaan kiusallisuutenansa kiusallisuuksinaan kiusallisuuksinansa translative kiusallisuudekseen kiusallisuudeksensa kiusallisuuksikseen kiusallisuuksiksensa abessive kiusallisuudettaan kiusallisuudettansa kiusallisuuksittaan kiusallisuuksittansa instructive — — comitative — kiusallisuuksineen kiusallisuuksinensa

Further reading

• “kiusallisuus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02