Open main menu

FinnishEdit

EtymologyEdit

From Proto-Finnic *korkeda.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈkorkeɑ/, [ˈko̞rke̞ɑ]

AdjectiveEdit

korkea (comparative korkeampi, superlative korkein)

  1. high
  2. tall, high (of objects, not of persons)

DeclensionEdit

Inflection of korkea (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative korkea korkeat
genitive korkean korkeiden
korkeitten
partitive korkeaa
korkeata
korkeita
illative korkeaan korkeisiin
korkeihin
singular plural
nominative korkea korkeat
accusative nom. korkea korkeat
gen. korkean
genitive korkean korkeiden
korkeitten
korkeainrare
partitive korkeaa
korkeata
korkeita
inessive korkeassa korkeissa
elative korkeasta korkeista
illative korkeaan korkeisiin
korkeihin
adessive korkealla korkeilla
ablative korkealta korkeilta
allative korkealle korkeille
essive korkeana korkeina
translative korkeaksi korkeiksi
instructive korkein
abessive korkeatta korkeitta
comitative korkeine

AntonymsEdit

Derived termsEdit

CompoundsEdit

AnagramsEdit