kukkoilla

Finnish

Etymology

From kukko +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkukːoi̯lːɑˣ/, [ˈkukːo̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ukːoilːɑ
• Syllabification^(key): kuk‧koil‧la

Verb

kukkoilla

1. to strut one's stuff (to behave, or to perform in a showy or ostentatious manner, especially in a way to impress others; to show off)

Conjugation

Inflection of kukkoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kukkoilen	en kukkoile	1st sing.	olen kukkoillut	en ole kukkoillut
2nd sing.		kukkoilet	et kukkoile	2nd sing.	olet kukkoillut	et ole kukkoillut
3rd sing.		kukkoilee	ei kukkoile	3rd sing.	on kukkoillut	ei ole kukkoillut
1st plur.		kukkoilemme	emme kukkoile	1st plur.	olemme kukkoilleet	emme ole kukkoilleet
2nd plur.		kukkoilette	ette kukkoile	2nd plur.	olette kukkoilleet	ette ole kukkoilleet
3rd plur.		kukkoilevat	eivät kukkoile	3rd plur.	ovat kukkoilleet	eivät ole kukkoilleet
passive		kukkoillaan	ei kukkoilla	passive	on kukkoiltu	ei ole kukkoiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kukkoilin	en kukkoillut	1st sing.	olin kukkoillut	en ollut kukkoillut
2nd sing.		kukkoilit	et kukkoillut	2nd sing.	olit kukkoillut	et ollut kukkoillut
3rd sing.		kukkoili	ei kukkoillut	3rd sing.	oli kukkoillut	ei ollut kukkoillut
1st plur.		kukkoilimme	emme kukkoilleet	1st plur.	olimme kukkoilleet	emme olleet kukkoilleet
2nd plur.		kukkoilitte	ette kukkoilleet	2nd plur.	olitte kukkoilleet	ette olleet kukkoilleet
3rd plur.		kukkoilivat	eivät kukkoilleet	3rd plur.	olivat kukkoilleet	eivät olleet kukkoilleet
passive		kukkoiltiin	ei kukkoiltu	passive	oli kukkoiltu	ei ollut kukkoiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kukkoilisin	en kukkoilisi	1st sing.	olisin kukkoillut	en olisi kukkoillut
2nd sing.		kukkoilisit	et kukkoilisi	2nd sing.	olisit kukkoillut	et olisi kukkoillut
3rd sing.		kukkoilisi	ei kukkoilisi	3rd sing.	olisi kukkoillut	ei olisi kukkoillut
1st plur.		kukkoilisimme	emme kukkoilisi	1st plur.	olisimme kukkoilleet	emme olisi kukkoilleet
2nd plur.		kukkoilisitte	ette kukkoilisi	2nd plur.	olisitte kukkoilleet	ette olisi kukkoilleet
3rd plur.		kukkoilisivat	eivät kukkoilisi	3rd plur.	olisivat kukkoilleet	eivät olisi kukkoilleet
passive		kukkoiltaisiin	ei kukkoiltaisi	passive	olisi kukkoiltu	ei olisi kukkoiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kukkoile	älä kukkoile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kukkoilkoon	älköön kukkoilko	3rd sing.	olkoon kukkoillut	älköön olko kukkoillut
1st plur.		kukkoilkaamme	älkäämme kukkoilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kukkoilkaa	älkää kukkoilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kukkoilkoot	älkööt kukkoilko	3rd plur.	olkoot kukkoilleet	älkööt olko kukkoilleet
passive		kukkoiltakoon	älköön kukkoiltako	passive	olkoon kukkoiltu	älköön olko kukkoiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kukkoillen	en kukkoille	1st sing.	lienen kukkoillut	en liene kukkoillut
2nd sing.		kukkoillet	et kukkoille	2nd sing.	lienet kukkoillut	et liene kukkoillut
3rd sing.		kukkoillee	ei kukkoille	3rd sing.	lienee kukkoillut	ei liene kukkoillut
1st plur.		kukkoillemme	emme kukkoille	1st plur.	lienemme kukkoilleet	emme liene kukkoilleet
2nd plur.		kukkoillette	ette kukkoille	2nd plur.	lienette kukkoilleet	ette liene kukkoilleet
3rd plur.		kukkoillevat	eivät kukkoille	3rd plur.	lienevät kukkoilleet	eivät liene kukkoilleet
passive		kukkoiltaneen	ei kukkoiltane	passive	lienee kukkoiltu	ei liene kukkoiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kukkoilla		present	kukkoileva	kukkoiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kukkoillakseni kukkoillaksemme 2nd kukkoillaksesi kukkoillaksenne 3rd kukkoillakseen kukkoillaksensa		past	kukkoillut	kukkoiltu
2nd	inessive2	kukkoillessa	kukkoiltaessa	agent3	kukkoilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kukkoillessani kukkoillessamme 2nd kukkoillessasi kukkoillessanne 3rd kukkoillessaan kukkoillessansa		negative	kukkoilematon
	instructive	kukkoillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kukkoilemassa	—
	elative	kukkoilemasta	—
	illative	kukkoilemaan	—
	adessive	kukkoilemalla	—
	abessive	kukkoilematta	—
	instructive	kukkoileman	kukkoiltaman
4th4	verbal noun	kukkoileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kukkoilemaisillani kukkoilemaisillamme 2nd kukkoilemaisillasi kukkoilemaisillanne 3rd kukkoilemaisillaan kukkoilemaisillansa

Derived terms

• kukkoilu

 

Further reading

• “kukkoilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02