kurkotella

Finnish

Etymology

kurkottaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkurkotelːɑˣ/, [ˈkurko̞ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): kur‧ko‧tel‧la

Verb

kurkotella

1. (intransitive, transitive, usually atelic) frequentative of kurkottaa (“to reach out or stretch to”)

Conjugation

Inflection of kurkotella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkottelen	en kurkottele	1st sing.	olen kurkotellut	en ole kurkotellut
2nd sing.		kurkottelet	et kurkottele	2nd sing.	olet kurkotellut	et ole kurkotellut
3rd sing.		kurkottelee	ei kurkottele	3rd sing.	on kurkotellut	ei ole kurkotellut
1st plur.		kurkottelemme	emme kurkottele	1st plur.	olemme kurkotelleet	emme ole kurkotelleet
2nd plur.		kurkottelette	ette kurkottele	2nd plur.	olette kurkotelleet	ette ole kurkotelleet
3rd plur.		kurkottelevat	eivät kurkottele	3rd plur.	ovat kurkotelleet	eivät ole kurkotelleet
passive		kurkotellaan	ei kurkotella	passive	on kurkoteltu	ei ole kurkoteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkottelin	en kurkotellut	1st sing.	olin kurkotellut	en ollut kurkotellut
2nd sing.		kurkottelit	et kurkotellut	2nd sing.	olit kurkotellut	et ollut kurkotellut
3rd sing.		kurkotteli	ei kurkotellut	3rd sing.	oli kurkotellut	ei ollut kurkotellut
1st plur.		kurkottelimme	emme kurkotelleet	1st plur.	olimme kurkotelleet	emme olleet kurkotelleet
2nd plur.		kurkottelitte	ette kurkotelleet	2nd plur.	olitte kurkotelleet	ette olleet kurkotelleet
3rd plur.		kurkottelivat	eivät kurkotelleet	3rd plur.	olivat kurkotelleet	eivät olleet kurkotelleet
passive		kurkoteltiin	ei kurkoteltu	passive	oli kurkoteltu	ei ollut kurkoteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkottelisin	en kurkottelisi	1st sing.	olisin kurkotellut	en olisi kurkotellut
2nd sing.		kurkottelisit	et kurkottelisi	2nd sing.	olisit kurkotellut	et olisi kurkotellut
3rd sing.		kurkottelisi	ei kurkottelisi	3rd sing.	olisi kurkotellut	ei olisi kurkotellut
1st plur.		kurkottelisimme	emme kurkottelisi	1st plur.	olisimme kurkotelleet	emme olisi kurkotelleet
2nd plur.		kurkottelisitte	ette kurkottelisi	2nd plur.	olisitte kurkotelleet	ette olisi kurkotelleet
3rd plur.		kurkottelisivat	eivät kurkottelisi	3rd plur.	olisivat kurkotelleet	eivät olisi kurkotelleet
passive		kurkoteltaisiin	ei kurkoteltaisi	passive	olisi kurkoteltu	ei olisi kurkoteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kurkottele	älä kurkottele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kurkotelkoon	älköön kurkotelko	3rd sing.	olkoon kurkotellut	älköön olko kurkotellut
1st plur.		kurkotelkaamme	älkäämme kurkotelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kurkotelkaa	älkää kurkotelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kurkotelkoot	älkööt kurkotelko	3rd plur.	olkoot kurkotelleet	älkööt olko kurkotelleet
passive		kurkoteltakoon	älköön kurkoteltako	passive	olkoon kurkoteltu	älköön olko kurkoteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkotellen	en kurkotelle	1st sing.	lienen kurkotellut	en liene kurkotellut
2nd sing.		kurkotellet	et kurkotelle	2nd sing.	lienet kurkotellut	et liene kurkotellut
3rd sing.		kurkotellee	ei kurkotelle	3rd sing.	lienee kurkotellut	ei liene kurkotellut
1st plur.		kurkotellemme	emme kurkotelle	1st plur.	lienemme kurkotelleet	emme liene kurkotelleet
2nd plur.		kurkotellette	ette kurkotelle	2nd plur.	lienette kurkotelleet	ette liene kurkotelleet
3rd plur.		kurkotellevat	eivät kurkotelle	3rd plur.	lienevät kurkotelleet	eivät liene kurkotelleet
passive		kurkoteltaneen	ei kurkoteltane	passive	lienee kurkoteltu	ei liene kurkoteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kurkotella		present	kurkotteleva	kurkoteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kurkotellakseni kurkotellaksemme 2nd kurkotellaksesi kurkotellaksenne 3rd kurkotellakseen kurkotellaksensa		past	kurkotellut	kurkoteltu
2nd	inessive2	kurkotellessa	kurkoteltaessa	agent3	kurkottelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kurkotellessani kurkotellessamme 2nd kurkotellessasi kurkotellessanne 3rd kurkotellessaan kurkotellessansa		negative	kurkottelematon
	instructive	kurkotellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kurkottelemassa	—
	elative	kurkottelemasta	—
	illative	kurkottelemaan	—
	adessive	kurkottelemalla	—
	abessive	kurkottelematta	—
	instructive	kurkotteleman	kurkoteltaman
4th4	verbal noun	kurkotteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kurkottelemaisillani kurkottelemaisillamme 2nd kurkottelemaisillasi kurkottelemaisillanne 3rd kurkottelemaisillaan kurkottelemaisillansa

Further reading

• “kurkotella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02