mennyt

Finnish

Etymology

mennä (“to go”) +‎ -nyt

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmenːyt/, [ˈme̞nːyt̪]
• Rhymes: -enːyt
• Syllabification^(key): men‧nyt

Noun

mennyt

1. past, days of yore, bygones, halcyon days
2. water under the bridge

   He sopivat, että heidän vanhat riitansa olisivat mennyttä ja päättivät alkaa alusta.

   They agreed that their old disputes were water under the bridge and decided to make a fresh start.

Declension

Inflection of mennyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		mennyt	menneet
genitive		menneen	menneiden menneitten
partitive		mennyttä	menneitä
illative		menneeseen	menneisiin menneihin
		singular	plural
nominative		mennyt	menneet
accusative	nom.	mennyt	menneet
	gen.	menneen
genitive		menneen	menneiden menneitten
partitive		mennyttä	menneitä
inessive		menneessä	menneissä
elative		menneestä	menneistä
illative		menneeseen	menneisiin menneihin
adessive		menneellä	menneillä
ablative		menneeltä	menneiltä
allative		menneelle	menneille
essive		menneenä	menneinä
translative		menneeksi	menneiksi
abessive		menneettä	menneittä
instructive		—	mennein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of mennyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative menneeni menneeni accusative nom. menneeni menneeni gen. menneeni genitive menneeni menneideni menneitteni partitive mennyttäni menneitäni inessive menneessäni menneissäni elative menneestäni menneistäni illative menneeseeni menneisiini menneihini adessive menneelläni menneilläni ablative menneeltäni menneiltäni allative menneelleni menneilleni essive menneenäni menneinäni translative menneekseni menneikseni abessive menneettäni menneittäni instructive — — comitative — menneineni second-person singular possessor singular plural nominative menneesi menneesi accusative nom. menneesi menneesi gen. menneesi genitive menneesi menneidesi menneittesi partitive mennyttäsi menneitäsi inessive menneessäsi menneissäsi elative menneestäsi menneistäsi illative menneeseesi menneisiisi menneihisi adessive menneelläsi menneilläsi ablative menneeltäsi menneiltäsi allative menneellesi menneillesi essive menneenäsi menneinäsi translative menneeksesi menneiksesi abessive menneettäsi menneittäsi instructive — — comitative — menneinesi first-person plural possessor singular plural nominative menneemme menneemme accusative nom. menneemme menneemme gen. menneemme genitive menneemme menneidemme menneittemme partitive mennyttämme menneitämme inessive menneessämme menneissämme elative menneestämme menneistämme illative menneeseemme menneisiimme menneihimme adessive menneellämme menneillämme ablative menneeltämme menneiltämme allative menneellemme menneillemme essive menneenämme menneinämme translative menneeksemme menneiksemme abessive menneettämme menneittämme instructive — — comitative — menneinemme second-person plural possessor singular plural nominative menneenne menneenne accusative nom. menneenne menneenne gen. menneenne genitive menneenne menneidenne menneittenne partitive mennyttänne menneitänne inessive menneessänne menneissänne elative menneestänne menneistänne illative menneeseenne menneisiinne menneihinne adessive menneellänne menneillänne ablative menneeltänne menneiltänne allative menneellenne menneillenne essive menneenänne menneinänne translative menneeksenne menneiksenne abessive menneettänne menneittänne instructive — — comitative — menneinenne third-person possessor singular plural nominative menneensä menneensä accusative nom. menneensä menneensä gen. menneensä genitive menneensä menneidensä menneittensä partitive mennyttään mennyttänsä menneitään menneitänsä inessive menneessään menneessänsä menneissään menneissänsä elative menneestään menneestänsä menneistään menneistänsä illative menneeseensä menneisiinsä menneihinsä adessive menneellään menneellänsä menneillään menneillänsä ablative menneeltään menneeltänsä menneiltään menneiltänsä allative menneelleen menneellensä menneilleen menneillensä essive menneenään menneenänsä menneinään menneinänsä translative menneekseen menneeksensä menneikseen menneiksensä abessive menneettään menneettänsä menneittään menneittänsä instructive — — comitative — menneineen menneinensä

Synonyms

• mennyt aika
• menneisyys

Antonyms

• tuleva, tulevaisuus

Derived terms

• menneinen

 

compounds

• edesmennyt
• menneenkesäinen
• menneenvuotinen
• poismennyt

 

See also

• muinaisuus

Participle

mennyt

1. past active participle of mennä

Declension

Inflection of mennyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		mennyt	menneet
genitive		menneen	menneiden menneitten
partitive		mennyttä	menneitä
illative		menneeseen	menneisiin menneihin
		singular	plural
nominative		mennyt	menneet
accusative	nom.	mennyt	menneet
	gen.	menneen
genitive		menneen	menneiden menneitten
partitive		mennyttä	menneitä
inessive		menneessä	menneissä
elative		menneestä	menneistä
illative		menneeseen	menneisiin menneihin
adessive		menneellä	menneillä
ablative		menneeltä	menneiltä
allative		menneelle	menneille
essive		menneenä	menneinä
translative		menneeksi	menneiksi
abessive		menneettä	menneittä
instructive		—	mennein
comitative		—	menneine

Possessive forms of mennyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative menneeni menneeni accusative nom. menneeni menneeni gen. menneeni genitive menneeni menneideni menneitteni partitive mennyttäni menneitäni inessive menneessäni menneissäni elative menneestäni menneistäni illative menneeseeni menneisiini menneihini adessive menneelläni menneilläni ablative menneeltäni menneiltäni allative menneelleni menneilleni essive menneenäni menneinäni translative menneekseni menneikseni abessive menneettäni menneittäni instructive — — comitative — menneineni second-person singular possessor singular plural nominative menneesi menneesi accusative nom. menneesi menneesi gen. menneesi genitive menneesi menneidesi menneittesi partitive mennyttäsi menneitäsi inessive menneessäsi menneissäsi elative menneestäsi menneistäsi illative menneeseesi menneisiisi menneihisi adessive menneelläsi menneilläsi ablative menneeltäsi menneiltäsi allative menneellesi menneillesi essive menneenäsi menneinäsi translative menneeksesi menneiksesi abessive menneettäsi menneittäsi instructive — — comitative — menneinesi first-person plural possessor singular plural nominative menneemme menneemme accusative nom. menneemme menneemme gen. menneemme genitive menneemme menneidemme menneittemme partitive mennyttämme menneitämme inessive menneessämme menneissämme elative menneestämme menneistämme illative menneeseemme menneisiimme menneihimme adessive menneellämme menneillämme ablative menneeltämme menneiltämme allative menneellemme menneillemme essive menneenämme menneinämme translative menneeksemme menneiksemme abessive menneettämme menneittämme instructive — — comitative — menneinemme second-person plural possessor singular plural nominative menneenne menneenne accusative nom. menneenne menneenne gen. menneenne genitive menneenne menneidenne menneittenne partitive mennyttänne menneitänne inessive menneessänne menneissänne elative menneestänne menneistänne illative menneeseenne menneisiinne menneihinne adessive menneellänne menneillänne ablative menneeltänne menneiltänne allative menneellenne menneillenne essive menneenänne menneinänne translative menneeksenne menneiksenne abessive menneettänne menneittänne instructive — — comitative — menneinenne third-person possessor singular plural nominative menneensä menneensä accusative nom. menneensä menneensä gen. menneensä genitive menneensä menneidensä menneittensä partitive mennyttään mennyttänsä menneitään menneitänsä inessive menneessään menneessänsä menneissään menneissänsä elative menneestään menneestänsä menneistään menneistänsä illative menneeseensä menneisiinsä menneihinsä adessive menneellään menneellänsä menneillään menneillänsä ablative menneeltään menneeltänsä menneiltään menneiltänsä allative menneelleen menneellensä menneilleen menneillensä essive menneenään menneenänsä menneinään menneinänsä translative menneekseen menneeksensä menneikseen menneiksensä abessive menneettään menneettänsä menneittään menneittänsä instructive — — comitative — menneineen menneinensä

Further reading

• “mennyt”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03