merkkailla

Finnish

Etymology

merkata +‎ -illa (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmerkːɑi̯lːɑˣ/, [ˈme̞rkːɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -erkːɑilːɑ
• Syllabification^(key): merk‧kail‧la

Verb

merkkailla (colloquial)

1. (transitive) frequentative of merkata (“to mark”)

Conjugation

Inflection of merkkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		merkkailen	en merkkaile	1st sing.	olen merkkaillut	en ole merkkaillut
2nd sing.		merkkailet	et merkkaile	2nd sing.	olet merkkaillut	et ole merkkaillut
3rd sing.		merkkailee	ei merkkaile	3rd sing.	on merkkaillut	ei ole merkkaillut
1st plur.		merkkailemme	emme merkkaile	1st plur.	olemme merkkailleet	emme ole merkkailleet
2nd plur.		merkkailette	ette merkkaile	2nd plur.	olette merkkailleet	ette ole merkkailleet
3rd plur.		merkkailevat	eivät merkkaile	3rd plur.	ovat merkkailleet	eivät ole merkkailleet
passive		merkkaillaan	ei merkkailla	passive	on merkkailtu	ei ole merkkailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		merkkailin	en merkkaillut	1st sing.	olin merkkaillut	en ollut merkkaillut
2nd sing.		merkkailit	et merkkaillut	2nd sing.	olit merkkaillut	et ollut merkkaillut
3rd sing.		merkkaili	ei merkkaillut	3rd sing.	oli merkkaillut	ei ollut merkkaillut
1st plur.		merkkailimme	emme merkkailleet	1st plur.	olimme merkkailleet	emme olleet merkkailleet
2nd plur.		merkkailitte	ette merkkailleet	2nd plur.	olitte merkkailleet	ette olleet merkkailleet
3rd plur.		merkkailivat	eivät merkkailleet	3rd plur.	olivat merkkailleet	eivät olleet merkkailleet
passive		merkkailtiin	ei merkkailtu	passive	oli merkkailtu	ei ollut merkkailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		merkkailisin	en merkkailisi	1st sing.	olisin merkkaillut	en olisi merkkaillut
2nd sing.		merkkailisit	et merkkailisi	2nd sing.	olisit merkkaillut	et olisi merkkaillut
3rd sing.		merkkailisi	ei merkkailisi	3rd sing.	olisi merkkaillut	ei olisi merkkaillut
1st plur.		merkkailisimme	emme merkkailisi	1st plur.	olisimme merkkailleet	emme olisi merkkailleet
2nd plur.		merkkailisitte	ette merkkailisi	2nd plur.	olisitte merkkailleet	ette olisi merkkailleet
3rd plur.		merkkailisivat	eivät merkkailisi	3rd plur.	olisivat merkkailleet	eivät olisi merkkailleet
passive		merkkailtaisiin	ei merkkailtaisi	passive	olisi merkkailtu	ei olisi merkkailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		merkkaile	älä merkkaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		merkkailkoon	älköön merkkailko	3rd sing.	olkoon merkkaillut	älköön olko merkkaillut
1st plur.		merkkailkaamme	älkäämme merkkailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		merkkailkaa	älkää merkkailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		merkkailkoot	älkööt merkkailko	3rd plur.	olkoot merkkailleet	älkööt olko merkkailleet
passive		merkkailtakoon	älköön merkkailtako	passive	olkoon merkkailtu	älköön olko merkkailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		merkkaillen	en merkkaille	1st sing.	lienen merkkaillut	en liene merkkaillut
2nd sing.		merkkaillet	et merkkaille	2nd sing.	lienet merkkaillut	et liene merkkaillut
3rd sing.		merkkaillee	ei merkkaille	3rd sing.	lienee merkkaillut	ei liene merkkaillut
1st plur.		merkkaillemme	emme merkkaille	1st plur.	lienemme merkkailleet	emme liene merkkailleet
2nd plur.		merkkaillette	ette merkkaille	2nd plur.	lienette merkkailleet	ette liene merkkailleet
3rd plur.		merkkaillevat	eivät merkkaille	3rd plur.	lienevät merkkailleet	eivät liene merkkailleet
passive		merkkailtaneen	ei merkkailtane	passive	lienee merkkailtu	ei liene merkkailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		merkkailla		present	merkkaileva	merkkailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st merkkaillakseni merkkaillaksemme 2nd merkkaillaksesi merkkaillaksenne 3rd merkkaillakseen merkkaillaksensa		past	merkkaillut	merkkailtu
2nd	inessive2	merkkaillessa	merkkailtaessa	agent3	merkkailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st merkkaillessani merkkaillessamme 2nd merkkaillessasi merkkaillessanne 3rd merkkaillessaan merkkaillessansa		negative	merkkailematon
	instructive	merkkaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	merkkailemassa	—
	elative	merkkailemasta	—
	illative	merkkailemaan	—
	adessive	merkkailemalla	—
	abessive	merkkailematta	—
	instructive	merkkaileman	merkkailtaman
4th4	verbal noun	merkkaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st merkkailemaisillani merkkailemaisillamme 2nd merkkailemaisillasi merkkailemaisillanne 3rd merkkailemaisillaan merkkailemaisillansa