muuttumaton

FinnishEdit

EtymologyEdit

muuttua +‎ -maton

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈmuːtːumɑton/, [ˈmuːt̪ːuˌmɑt̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑton
  • Syllabification: muut‧tu‧ma‧ton

AdjectiveEdit

muuttumaton

  1. unchanging, constant, invariable, invariant, immutable

DeclensionEdit

Inflection of muuttumaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative muuttumaton muuttumattomat
genitive muuttumattoman muuttumattomien
partitive muuttumatonta muuttumattomia
illative muuttumattomaan muuttumattomiin
singular plural
nominative muuttumaton muuttumattomat
accusative nom. muuttumaton muuttumattomat
gen. muuttumattoman
genitive muuttumattoman muuttumattomien
muuttumatontenrare
partitive muuttumatonta muuttumattomia
inessive muuttumattomassa muuttumattomissa
elative muuttumattomasta muuttumattomista
illative muuttumattomaan muuttumattomiin
adessive muuttumattomalla muuttumattomilla
ablative muuttumattomalta muuttumattomilta
allative muuttumattomalle muuttumattomille
essive muuttumattomana muuttumattomina
translative muuttumattomaksi muuttumattomiksi
instructive muuttumattomin
abessive muuttumattomatta muuttumattomitta
comitative muuttumattomine
Possessive forms of muuttumaton (type onneton)
possessor singular plural
1st person muuttumattomani muuttumattomamme
2nd person muuttumattomasi muuttumattomanne
3rd person muuttumattomansa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Derived termsEdit

ParticipleEdit

muuttumaton

  1. negative participle of muuttua