muuttumaton

Finnish

Etymology

muuttua +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmuːtːumɑton/, [ˈmuːt̪ːuˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Syllabification^(key): muut‧tu‧ma‧ton

Adjective

muuttumaton

1. unchanging, constant, invariable, invariant, immutable

Declension

Inflection of muuttumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		muuttumaton	muuttumattomat
genitive		muuttumattoman	muuttumattomien
partitive		muuttumatonta	muuttumattomia
illative		muuttumattomaan	muuttumattomiin
		singular	plural
nominative		muuttumaton	muuttumattomat
accusative	nom.	muuttumaton	muuttumattomat
	gen.	muuttumattoman
genitive		muuttumattoman	muuttumattomien muuttumatontenrare
partitive		muuttumatonta	muuttumattomia
inessive		muuttumattomassa	muuttumattomissa
elative		muuttumattomasta	muuttumattomista
illative		muuttumattomaan	muuttumattomiin
adessive		muuttumattomalla	muuttumattomilla
ablative		muuttumattomalta	muuttumattomilta
allative		muuttumattomalle	muuttumattomille
essive		muuttumattomana	muuttumattomina
translative		muuttumattomaksi	muuttumattomiksi
abessive		muuttumattomatta	muuttumattomitta
instructive		—	muuttumattomin
comitative		—	muuttumattomine

Possessive forms of muuttumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative muuttumattomani muuttumattomani accusative nom. muuttumattomani muuttumattomani gen. muuttumattomani genitive muuttumattomani muuttumattomieni muuttumatontenirare partitive muuttumatontani muuttumattomiani inessive muuttumattomassani muuttumattomissani elative muuttumattomastani muuttumattomistani illative muuttumattomaani muuttumattomiini adessive muuttumattomallani muuttumattomillani ablative muuttumattomaltani muuttumattomiltani allative muuttumattomalleni muuttumattomilleni essive muuttumattomanani muuttumattominani translative muuttumattomakseni muuttumattomikseni abessive muuttumattomattani muuttumattomittani instructive — — comitative — muuttumattomineni second-person singular possessor singular plural nominative muuttumattomasi muuttumattomasi accusative nom. muuttumattomasi muuttumattomasi gen. muuttumattomasi genitive muuttumattomasi muuttumattomiesi muuttumatontesirare partitive muuttumatontasi muuttumattomiasi inessive muuttumattomassasi muuttumattomissasi elative muuttumattomastasi muuttumattomistasi illative muuttumattomaasi muuttumattomiisi adessive muuttumattomallasi muuttumattomillasi ablative muuttumattomaltasi muuttumattomiltasi allative muuttumattomallesi muuttumattomillesi essive muuttumattomanasi muuttumattominasi translative muuttumattomaksesi muuttumattomiksesi abessive muuttumattomattasi muuttumattomittasi instructive — — comitative — muuttumattominesi first-person plural possessor singular plural nominative muuttumattomamme muuttumattomamme accusative nom. muuttumattomamme muuttumattomamme gen. muuttumattomamme genitive muuttumattomamme muuttumattomiemme muuttumatontemmerare partitive muuttumatontamme muuttumattomiamme inessive muuttumattomassamme muuttumattomissamme elative muuttumattomastamme muuttumattomistamme illative muuttumattomaamme muuttumattomiimme adessive muuttumattomallamme muuttumattomillamme ablative muuttumattomaltamme muuttumattomiltamme allative muuttumattomallemme muuttumattomillemme essive muuttumattomanamme muuttumattominamme translative muuttumattomaksemme muuttumattomiksemme abessive muuttumattomattamme muuttumattomittamme instructive — — comitative — muuttumattominemme second-person plural possessor singular plural nominative muuttumattomanne muuttumattomanne accusative nom. muuttumattomanne muuttumattomanne gen. muuttumattomanne genitive muuttumattomanne muuttumattomienne muuttumatontennerare partitive muuttumatontanne muuttumattomianne inessive muuttumattomassanne muuttumattomissanne elative muuttumattomastanne muuttumattomistanne illative muuttumattomaanne muuttumattomiinne adessive muuttumattomallanne muuttumattomillanne ablative muuttumattomaltanne muuttumattomiltanne allative muuttumattomallenne muuttumattomillenne essive muuttumattomananne muuttumattominanne translative muuttumattomaksenne muuttumattomiksenne abessive muuttumattomattanne muuttumattomittanne instructive — — comitative — muuttumattominenne third-person possessor singular plural nominative muuttumattomansa muuttumattomansa accusative nom. muuttumattomansa muuttumattomansa gen. muuttumattomansa genitive muuttumattomansa muuttumattomiensa muuttumatontensarare partitive muuttumatontaan muuttumatontansa muuttumattomiaan muuttumattomiansa inessive muuttumattomassaan muuttumattomassansa muuttumattomissaan muuttumattomissansa elative muuttumattomastaan muuttumattomastansa muuttumattomistaan muuttumattomistansa illative muuttumattomaansa muuttumattomiinsa adessive muuttumattomallaan muuttumattomallansa muuttumattomillaan muuttumattomillansa ablative muuttumattomaltaan muuttumattomaltansa muuttumattomiltaan muuttumattomiltansa allative muuttumattomalleen muuttumattomallensa muuttumattomilleen muuttumattomillensa essive muuttumattomanaan muuttumattomanansa muuttumattominaan muuttumattominansa translative muuttumattomakseen muuttumattomaksensa muuttumattomikseen muuttumattomiksensa abessive muuttumattomattaan muuttumattomattansa muuttumattomittaan muuttumattomittansa instructive — — comitative — muuttumattomineen muuttumattominensa

Derived terms

• muuttumattomasti
• muuttumattomuus

Participle

muuttumaton

1. negative participle of muuttua

Further reading

• “muuttumaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03