myönnellä

Finnish

Etymology

myöntää (“to admit, agree”) +‎ -ellä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmyø̯nːelːæˣ/, [ˈmyø̞̯nːe̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -yønːelːæ
• Syllabification^(key): myön‧nel‧lä

Verb

myönnellä

1. to yes (to attempt to flatter someone by habitually agreeing)

Conjugation

Inflection of myönnellä (Kotus type 67*J/tulla, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myöntelen	en myöntele	1st sing.	olen myönnellyt	en ole myönnellyt
2nd sing.		myöntelet	et myöntele	2nd sing.	olet myönnellyt	et ole myönnellyt
3rd sing.		myöntelee	ei myöntele	3rd sing.	on myönnellyt	ei ole myönnellyt
1st plur.		myöntelemme	emme myöntele	1st plur.	olemme myönnelleet	emme ole myönnelleet
2nd plur.		myöntelette	ette myöntele	2nd plur.	olette myönnelleet	ette ole myönnelleet
3rd plur.		myöntelevät	eivät myöntele	3rd plur.	ovat myönnelleet	eivät ole myönnelleet
passive		myönnellään	ei myönnellä	passive	on myönnelty	ei ole myönnelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myöntelin	en myönnellyt	1st sing.	olin myönnellyt	en ollut myönnellyt
2nd sing.		myöntelit	et myönnellyt	2nd sing.	olit myönnellyt	et ollut myönnellyt
3rd sing.		myönteli	ei myönnellyt	3rd sing.	oli myönnellyt	ei ollut myönnellyt
1st plur.		myöntelimme	emme myönnelleet	1st plur.	olimme myönnelleet	emme olleet myönnelleet
2nd plur.		myöntelitte	ette myönnelleet	2nd plur.	olitte myönnelleet	ette olleet myönnelleet
3rd plur.		myöntelivät	eivät myönnelleet	3rd plur.	olivat myönnelleet	eivät olleet myönnelleet
passive		myönneltiin	ei myönnelty	passive	oli myönnelty	ei ollut myönnelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myöntelisin	en myöntelisi	1st sing.	olisin myönnellyt	en olisi myönnellyt
2nd sing.		myöntelisit	et myöntelisi	2nd sing.	olisit myönnellyt	et olisi myönnellyt
3rd sing.		myöntelisi	ei myöntelisi	3rd sing.	olisi myönnellyt	ei olisi myönnellyt
1st plur.		myöntelisimme	emme myöntelisi	1st plur.	olisimme myönnelleet	emme olisi myönnelleet
2nd plur.		myöntelisitte	ette myöntelisi	2nd plur.	olisitte myönnelleet	ette olisi myönnelleet
3rd plur.		myöntelisivät	eivät myöntelisi	3rd plur.	olisivat myönnelleet	eivät olisi myönnelleet
passive		myönneltäisiin	ei myönneltäisi	passive	olisi myönnelty	ei olisi myönnelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		myöntele	älä myöntele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		myönnelköön	älköön myönnelkö	3rd sing.	olkoon myönnellyt	älköön olko myönnellyt
1st plur.		myönnelkäämme	älkäämme myönnelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		myönnelkää	älkää myönnelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		myönnelkööt	älkööt myönnelkö	3rd plur.	olkoot myönnelleet	älkööt olko myönnelleet
passive		myönneltäköön	älköön myönneltäkö	passive	olkoon myönnelty	älköön olko myönnelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnellen	en myönnelle	1st sing.	lienen myönnellyt	en liene myönnellyt
2nd sing.		myönnellet	et myönnelle	2nd sing.	lienet myönnellyt	et liene myönnellyt
3rd sing.		myönnellee	ei myönnelle	3rd sing.	lienee myönnellyt	ei liene myönnellyt
1st plur.		myönnellemme	emme myönnelle	1st plur.	lienemme myönnelleet	emme liene myönnelleet
2nd plur.		myönnellette	ette myönnelle	2nd plur.	lienette myönnelleet	ette liene myönnelleet
3rd plur.		myönnellevät	eivät myönnelle	3rd plur.	lienevät myönnelleet	eivät liene myönnelleet
passive		myönneltäneen	ei myönneltäne	passive	lienee myönnelty	ei liene myönnelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		myönnellä		present	myöntelevä	myönneltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myönnelläkseni myönnelläksemme 2nd myönnelläksesi myönnelläksenne 3rd myönnelläkseen myönnelläksensä		past	myönnellyt	myönnelty
2nd	inessive2	myönnellessä	myönneltäessä	agent3	myöntelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st myönnellessäni myönnellessämme 2nd myönnellessäsi myönnellessänne 3rd myönnellessään myönnellessänsä		negative	myöntelemätön
	instructive	myönnellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	myöntelemässä	—
	elative	myöntelemästä	—
	illative	myöntelemään	—
	adessive	myöntelemällä	—
	abessive	myöntelemättä	—
	instructive	myöntelemän	myönneltämän
4th4	verbal noun	myönteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myöntelemäisilläni myöntelemäisillämme 2nd myöntelemäisilläsi myöntelemäisillänne 3rd myöntelemäisillään myöntelemäisillänsä

Further reading

• “myönnellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03