päätellä

Finnish

Etymology

From päät +‎ -ellä. Frequentative form of päättää (“to decide”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpæːtelːæˣ/, [ˈpæːt̪e̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -æːtelːæ
• Syllabification^(key): pää‧tel‧lä

Verb

päätellä

1. (transitive) to fasten off, tie off (e.g. the loose ends/threads of a needlework)
2. (transitive, logic) to conclude, draw a conclusion, decide, infer, deduce

   kaikesta päätellen ― by all accounts, by the looks of it, all things considered (literally, “concluding from everything”)

   olla pääteltävissä ― to be deducible, stand to reason

Conjugation

Inflection of päätellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		päättelen	en päättele	1st sing.	olen päätellyt	en ole päätellyt
2nd sing.		päättelet	et päättele	2nd sing.	olet päätellyt	et ole päätellyt
3rd sing.		päättelee	ei päättele	3rd sing.	on päätellyt	ei ole päätellyt
1st plur.		päättelemme	emme päättele	1st plur.	olemme päätelleet	emme ole päätelleet
2nd plur.		päättelette	ette päättele	2nd plur.	olette päätelleet	ette ole päätelleet
3rd plur.		päättelevät	eivät päättele	3rd plur.	ovat päätelleet	eivät ole päätelleet
passive		päätellään	ei päätellä	passive	on päätelty	ei ole päätelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		päättelin	en päätellyt	1st sing.	olin päätellyt	en ollut päätellyt
2nd sing.		päättelit	et päätellyt	2nd sing.	olit päätellyt	et ollut päätellyt
3rd sing.		päätteli	ei päätellyt	3rd sing.	oli päätellyt	ei ollut päätellyt
1st plur.		päättelimme	emme päätelleet	1st plur.	olimme päätelleet	emme olleet päätelleet
2nd plur.		päättelitte	ette päätelleet	2nd plur.	olitte päätelleet	ette olleet päätelleet
3rd plur.		päättelivät	eivät päätelleet	3rd plur.	olivat päätelleet	eivät olleet päätelleet
passive		pääteltiin	ei päätelty	passive	oli päätelty	ei ollut päätelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		päättelisin	en päättelisi	1st sing.	olisin päätellyt	en olisi päätellyt
2nd sing.		päättelisit	et päättelisi	2nd sing.	olisit päätellyt	et olisi päätellyt
3rd sing.		päättelisi	ei päättelisi	3rd sing.	olisi päätellyt	ei olisi päätellyt
1st plur.		päättelisimme	emme päättelisi	1st plur.	olisimme päätelleet	emme olisi päätelleet
2nd plur.		päättelisitte	ette päättelisi	2nd plur.	olisitte päätelleet	ette olisi päätelleet
3rd plur.		päättelisivät	eivät päättelisi	3rd plur.	olisivat päätelleet	eivät olisi päätelleet
passive		pääteltäisiin	ei pääteltäisi	passive	olisi päätelty	ei olisi päätelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		päättele	älä päättele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		päätelköön	älköön päätelkö	3rd sing.	olkoon päätellyt	älköön olko päätellyt
1st plur.		päätelkäämme	älkäämme päätelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		päätelkää	älkää päätelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		päätelkööt	älkööt päätelkö	3rd plur.	olkoot päätelleet	älkööt olko päätelleet
passive		pääteltäköön	älköön pääteltäkö	passive	olkoon päätelty	älköön olko päätelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		päätellen	en päätelle	1st sing.	lienen päätellyt	en liene päätellyt
2nd sing.		päätellet	et päätelle	2nd sing.	lienet päätellyt	et liene päätellyt
3rd sing.		päätellee	ei päätelle	3rd sing.	lienee päätellyt	ei liene päätellyt
1st plur.		päätellemme	emme päätelle	1st plur.	lienemme päätelleet	emme liene päätelleet
2nd plur.		päätellette	ette päätelle	2nd plur.	lienette päätelleet	ette liene päätelleet
3rd plur.		päätellevät	eivät päätelle	3rd plur.	lienevät päätelleet	eivät liene päätelleet
passive		pääteltäneen	ei pääteltäne	passive	lienee päätelty	ei liene päätelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		päätellä		present	päättelevä	pääteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st päätelläkseni päätelläksemme 2nd päätelläksesi päätelläksenne 3rd päätelläkseen päätelläksensä		past	päätellyt	päätelty
2nd	inessive2	päätellessä	pääteltäessä	agent3	päättelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st päätellessäni päätellessämme 2nd päätellessäsi päätellessänne 3rd päätellessään päätellessänsä		negative	päättelemätön
	instructive	päätellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	päättelemässä	—
	elative	päättelemästä	—
	illative	päättelemään	—
	adessive	päättelemällä	—
	abessive	päättelemättä	—
	instructive	päättelemän	pääteltämän
4th4	verbal noun	päätteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st päättelemäisilläni päättelemäisillämme 2nd päättelemäisilläsi päättelemäisillänne 3rd päättelemäisillään päättelemäisillänsä

Derived terms

nouns

• päätelmä
• päätteleminen
• päättely

 

Further reading

• “päätellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03