predikatiivi

FinnishEdit

NounEdit

predikatiivi

  1. (grammar) A predicative, complement

DeclensionEdit

Inflection of predikatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative predikatiivi predikatiivit
genitive predikatiivin predikatiivien
partitive predikatiivia predikatiiveja
illative predikatiiviin predikatiiveihin
singular plural
nominative predikatiivi predikatiivit
accusative nom. predikatiivi predikatiivit
gen. predikatiivin
genitive predikatiivin predikatiivien
partitive predikatiivia predikatiiveja
inessive predikatiivissa predikatiiveissa
elative predikatiivista predikatiiveista
illative predikatiiviin predikatiiveihin
adessive predikatiivilla predikatiiveilla
ablative predikatiivilta predikatiiveilta
allative predikatiiville predikatiiveille
essive predikatiivina predikatiiveina
translative predikatiiviksi predikatiiveiksi
instructive predikatiivein
abessive predikatiivitta predikatiiveitta
comitative predikatiiveineen
Possessive forms of predikatiivi (type risti)
possessor singular plural
1st person predikatiivini predikatiivimme
2nd person predikatiivisi predikatiivinne
3rd person predikatiivinsa

SynonymsEdit