pyhäilta

Finnish

Etymology

From pyhä (“holy; Sunday”) +‎ ilta (“evening”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpyhæˌiltɑ/, [ˈpyɦæˌilt̪ɑ]
• Rhymes: -iltɑ
• Syllabification^(key): py‧hä‧il‧ta

Noun

pyhäilta

1. (uncommon) Sunday evening

   Synonym: sunnuntai-ilta

Declension

Inflection of pyhäilta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)
nominative		pyhäilta	pyhäillat
genitive		pyhäillan	pyhäiltojen
partitive		pyhäiltaa	pyhäiltoja
illative		pyhäiltaan	pyhäiltoihin
		singular	plural
nominative		pyhäilta	pyhäillat
accusative	nom.	pyhäilta	pyhäillat
	gen.	pyhäillan
genitive		pyhäillan	pyhäiltojen pyhäiltainrare
partitive		pyhäiltaa	pyhäiltoja
inessive		pyhäillassa	pyhäilloissa
elative		pyhäillasta	pyhäilloista
illative		pyhäiltaan	pyhäiltoihin
adessive		pyhäillalla	pyhäilloilla
ablative		pyhäillalta	pyhäilloilta
allative		pyhäillalle	pyhäilloille
essive		pyhäiltana	pyhäiltoina
translative		pyhäillaksi	pyhäilloiksi
instructive		—	pyhäilloin
abessive		pyhäillatta	pyhäilloitta
comitative		—	pyhäiltoineen

Possessive forms of pyhäilta (type kala)
possessor	singular	plural
1st person	pyhäiltani	pyhäiltamme
2nd person	pyhäiltasi	pyhäiltanne
3rd person	pyhäiltansa

Derived terms

• pyhäiltainen
• pyhäiltaisin