ranta

See also: Ranta, ränta, and räntä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *ranta, borrowed from either Proto-Balto-Slavic *kranta or Proto-Norse [script needed] (*stranða) (itself from Proto-Germanic *strandō). Related to Veps rand and Estonian rand. Compare Swedish strand (“beach”) and Lithuanian krantas (“beach, shore”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑntɑ/, [ˈrɑ̝n̪t̪ɑ̝]
• Rhymes: -ɑntɑ
• Syllabification^(key): ran‧ta

Noun

ranta

1. shore, strand, coast (the border of a body of water and land in general)
2. beach (sandy shore)

   Mennään rannalle!

   Let's go to the beach!

3. bank (shore of a river)

   oikea ranta ― right bank

   vasen ranta ― left bank

   Esihistoriallisena aikana suomalais-ugrilaiset kansat asuttivat Volgan rantoja.

   In the prehistoric age the Finno-Ugric people inhabited the banks of the river Volga.

Declension

Inflection of ranta (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation)
nominative		ranta	rannat
genitive		rannan	rantojen
partitive		rantaa	rantoja
illative		rantaan	rantoihin
		singular	plural
nominative		ranta	rannat
accusative	nom.	ranta	rannat
	gen.	rannan
genitive		rannan	rantojen rantainrare
partitive		rantaa	rantoja
inessive		rannassa	rannoissa
elative		rannasta	rannoista
illative		rantaan	rantoihin
adessive		rannalla	rannoilla
ablative		rannalta	rannoilta
allative		rannalle	rannoille
essive		rantana	rantoina
translative		rannaksi	rannoiksi
instructive		—	rannoin
abessive		rannatta	rannoitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ranta (type kala)

first-person singular possessor singular plural nominative rantani rantani accusative nom. rantani rantani gen. rantani genitive rantani rantojeni rantainirare partitive rantaani rantojani inessive rannassani rannoissani elative rannastani rannoistani illative rantaani rantoihini adessive rannallani rannoillani ablative rannaltani rannoiltani allative rannalleni rannoilleni essive rantanani rantoinani translative rannakseni rannoikseni instructive — — abessive rannattani rannoittani comitative — rantoineni second-person singular possessor singular plural nominative rantasi rantasi accusative nom. rantasi rantasi gen. rantasi genitive rantasi rantojesi rantaisirare partitive rantaasi rantojasi inessive rannassasi rannoissasi elative rannastasi rannoistasi illative rantaasi rantoihisi adessive rannallasi rannoillasi ablative rannaltasi rannoiltasi allative rannallesi rannoillesi essive rantanasi rantoinasi translative rannaksesi rannoiksesi instructive — — abessive rannattasi rannoittasi comitative — rantoinesi first-person plural possessor singular plural nominative rantamme rantamme accusative nom. rantamme rantamme gen. rantamme genitive rantamme rantojemme rantaimmerare partitive rantaamme rantojamme inessive rannassamme rannoissamme elative rannastamme rannoistamme illative rantaamme rantoihimme adessive rannallamme rannoillamme ablative rannaltamme rannoiltamme allative rannallemme rannoillemme essive rantanamme rantoinamme translative rannaksemme rannoiksemme instructive — — abessive rannattamme rannoittamme comitative — rantoinemme second-person plural possessor singular plural nominative rantanne rantanne accusative nom. rantanne rantanne gen. rantanne genitive rantanne rantojenne rantainnerare partitive rantaanne rantojanne inessive rannassanne rannoissanne elative rannastanne rannoistanne illative rantaanne rantoihinne adessive rannallanne rannoillanne ablative rannaltanne rannoiltanne allative rannallenne rannoillenne essive rantananne rantoinanne translative rannaksenne rannoiksenne instructive — — abessive rannattanne rannoittanne comitative — rantoinenne third-person possessor singular plural nominative rantansa rantansa accusative nom. rantansa rantansa gen. rantansa genitive rantansa rantojensa rantainsarare partitive rantaansa rantojaan rantojansa inessive rannassaan rannassansa rannoissaan rannoissansa elative rannastaan rannastansa rannoistaan rannoistansa illative rantaansa rantoihinsa adessive rannallaan rannallansa rannoillaan rannoillansa ablative rannaltaan rannaltansa rannoiltaan rannoiltansa allative rannalleen rannallensa rannoilleen rannoillensa essive rantanaan rantanansa rantoinaan rantoinansa translative rannakseen rannaksensa rannoikseen rannoiksensa instructive — — abessive rannattaan rannattansa rannoittaan rannoittansa comitative — rantoineen rantoinensa

Derived terms

• adjectives: -rantainen
• nouns: rannikko, rantama, rantsu
• verbs: rantaantua, rantautua
• adverbs: kautta rantain

Compounds

compounds

• hiekkaranta
• itäranta
• joenranta
• jokiranta
• järvenranta
• kallioranta
• karikkoranta
• kivikkoranta
• laivaranta
• länsiranta
• maailmanranta
• merenranta
• merenrantakasvi
• muinaisranta
• mökkiranta
• nakuranta
• nudistiranta
• ranataluiska
• ranta-alpi
• ranta-alue
• ranta-asu
• rantaelämä
• rantahiekka
• rantahietikko
• rantahotelli
• rantahuvila
• rantakaava
• rantakahvila
• rantakaislikko
• rantakala
• rantakallio
• rantakana
• rantakasvi
• rantakasvillisuus
• rantakatu
• rantakerttu
• rantakirppu
• rantakivi
• rantakivikko
• rantakoivikko
• rantakoivu
• rantakukka
• rantakäärme
• rantaleijona
• rantaleikki
• rantalentopallo
• rantalintu
• rantaloma
• rantamaa
• rantamaasto
• rantamaisema
• rantamatalikko
• rantamekko
• rantamerkki
• rantamuodostuma
• rantamuoti
• rantamökki
• rantaniitty
• rantaoikeus
• rantapalle
• rantapallo
• rantapalsta
• rantapatja
• rantapenger
• rantapuku
• rantaremmi
• rantarosvo
• rantaruotsalainen
• rantasappi
• rantasauna
• rantasipi
• rantatie
• rantatontti
• rantatuoli
• rantatörmä
• rantatöyräs
• rantavahti
• rantavalli
• rantavaltio
• rantavehnä
• rantavesi
• rantaviiva
• rantavyöhyke
• rantayrtti
• rantojensuojelu
• saunaranta
• taivaanranta
• uimaranta
• vastaranta
• veneranta

Ingrian

Ranta.

Etymology

From Proto-Finnic *ranta, from an Indo-European language (compare German Strand and Lithuanian krantas). Cognates include Finnish ranta and Estonian rand.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrɑntɑ/, [ˈrɑnd]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈrɑntɑ/, [ˈrɑnd̥ɑ]
• Rhymes: -ɑnt, -ɑntɑ
• Hyphenation: ran‧ta

Noun

ranta

1. shore, coast
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 25:

     Lapset jooksoot rantaa.

     Children are running towards the shore.

   • 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Oli jo pimmiä, kons möö näimmä pioneeriin tulen joen rannalt.

     It was already dark, when we saw the pioneers' fire from the river's shore.

Declension

Declension of ranta (type 3/kana, nt-nn gradation)
	singular	plural
nominative	ranta	rannat
genitive	rannan	rantoin
partitive	rantaa	rantoja
illative	rantaa	rantoi
inessive	rannaas	rannois
elative	rannast	rannoist
allative	rannalle	rannoille
adessive	rannaal	rannoil
ablative	rannalt	rannoilt
translative	rannaks	rannoiks
essive	rantanna, rantaan	rantoinna, rantoin
exessive1)	rantant	rantoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• rantakylä

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 20
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 464
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[2], →ISBN, page 53