särähtää

Finnish

Etymology

sär- +‎ -ähtää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsæræhtæːˣ/, [ˈs̠æræht̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -æræhtæː
• Syllabification^(key): sä‧räh‧tää

Verb

särähtää

1. (intransitive) to rattle or creak once (make a sharp buzzing sound)

Conjugation

Inflection of särähtää (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särähdän	en särähdä	1st sing.	olen särähtänyt	en ole särähtänyt
2nd sing.		särähdät	et särähdä	2nd sing.	olet särähtänyt	et ole särähtänyt
3rd sing.		särähtää	ei särähdä	3rd sing.	on särähtänyt	ei ole särähtänyt
1st plur.		särähdämme	emme särähdä	1st plur.	olemme särähtäneet	emme ole särähtäneet
2nd plur.		särähdätte	ette särähdä	2nd plur.	olette särähtäneet	ette ole särähtäneet
3rd plur.		särähtävät	eivät särähdä	3rd plur.	ovat särähtäneet	eivät ole särähtäneet
passive		särähdetään	ei särähdetä	passive	on särähdetty	ei ole särähdetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särähdin	en särähtänyt	1st sing.	olin särähtänyt	en ollut särähtänyt
2nd sing.		särähdit	et särähtänyt	2nd sing.	olit särähtänyt	et ollut särähtänyt
3rd sing.		särähti	ei särähtänyt	3rd sing.	oli särähtänyt	ei ollut särähtänyt
1st plur.		särähdimme	emme särähtäneet	1st plur.	olimme särähtäneet	emme olleet särähtäneet
2nd plur.		särähditte	ette särähtäneet	2nd plur.	olitte särähtäneet	ette olleet särähtäneet
3rd plur.		särähtivät	eivät särähtäneet	3rd plur.	olivat särähtäneet	eivät olleet särähtäneet
passive		särähdettiin	ei särähdetty	passive	oli särähdetty	ei ollut särähdetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särähtäisin	en särähtäisi	1st sing.	olisin särähtänyt	en olisi särähtänyt
2nd sing.		särähtäisit	et särähtäisi	2nd sing.	olisit särähtänyt	et olisi särähtänyt
3rd sing.		särähtäisi	ei särähtäisi	3rd sing.	olisi särähtänyt	ei olisi särähtänyt
1st plur.		särähtäisimme	emme särähtäisi	1st plur.	olisimme särähtäneet	emme olisi särähtäneet
2nd plur.		särähtäisitte	ette särähtäisi	2nd plur.	olisitte särähtäneet	ette olisi särähtäneet
3rd plur.		särähtäisivät	eivät särähtäisi	3rd plur.	olisivat särähtäneet	eivät olisi särähtäneet
passive		särähdettäisiin	ei särähdettäisi	passive	olisi särähdetty	ei olisi särähdetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		särähdä	älä särähdä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		särähtäköön	älköön särähtäkö	3rd sing.	olkoon särähtänyt	älköön olko särähtänyt
1st plur.		särähtäkäämme	älkäämme särähtäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		särähtäkää	älkää särähtäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		särähtäkööt	älkööt särähtäkö	3rd plur.	olkoot särähtäneet	älkööt olko särähtäneet
passive		särähdettäköön	älköön särähdettäkö	passive	olkoon särähdetty	älköön olko särähdetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särähtänen	en särähtäne	1st sing.	lienen särähtänyt	en liene särähtänyt
2nd sing.		särähtänet	et särähtäne	2nd sing.	lienet särähtänyt	et liene särähtänyt
3rd sing.		särähtänee	ei särähtäne	3rd sing.	lienee särähtänyt	ei liene särähtänyt
1st plur.		särähtänemme	emme särähtäne	1st plur.	lienemme särähtäneet	emme liene särähtäneet
2nd plur.		särähtänette	ette särähtäne	2nd plur.	lienette särähtäneet	ette liene särähtäneet
3rd plur.		särähtänevät	eivät särähtäne	3rd plur.	lienevät särähtäneet	eivät liene särähtäneet
passive		särähdettäneen	ei särähdettäne	passive	lienee särähdetty	ei liene särähdetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		särähtää		present	särähtävä	särähdettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st särähtääkseni särähtääksemme 2nd särähtääksesi särähtääksenne 3rd särähtääkseen särähtääksensä		past	särähtänyt	särähdetty
2nd	inessive2	särähtäessä	särähdettäessä	agent3	särähtämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st särähtäessäni särähtäessämme 2nd särähtäessäsi särähtäessänne 3rd särähtäessään särähtäessänsä		negative	särähtämätön
	instructive	särähtäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form särähtää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	särähtämässä	—
	elative	särähtämästä	—
	illative	särähtämään	—
	adessive	särähtämällä	—
	abessive	särähtämättä	—
	instructive	särähtämän	särähdettämän
4th4	verbal noun	särähtäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st särähtämäisilläni särähtämäisillämme 2nd särähtämäisilläsi särähtämäisillänne 3rd särähtämäisillään särähtämäisillänsä

Derived terms

• särähdellä
• särähdys
• särähtäminen

 

Further reading

• “särähtää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• räsähtää