supeta

Finnish

Etymology

suppea +‎ -eta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsupetɑˣ/, [ˈs̠upe̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -upetɑ
• Syllabification^(key): su‧pe‧ta

Verb

supeta

1. (intransitive, mathematics) to converge
2. Synonym of supistua.

Conjugation

Inflection of supeta (Kotus type 72*B/vanheta, pp-p gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suppenen	en suppene	1st sing.	olen supennut	en ole supennut
2nd sing.		suppenet	et suppene	2nd sing.	olet supennut	et ole supennut
3rd sing.		suppenee	ei suppene	3rd sing.	on supennut	ei ole supennut
1st plur.		suppenemme	emme suppene	1st plur.	olemme supenneet	emme ole supenneet
2nd plur.		suppenette	ette suppene	2nd plur.	olette supenneet	ette ole supenneet
3rd plur.		suppenevat	eivät suppene	3rd plur.	ovat supenneet	eivät ole supenneet
passive		supetaan	ei supeta	passive	on supettu	ei ole supettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suppenin	en supennut	1st sing.	olin supennut	en ollut supennut
2nd sing.		suppenit	et supennut	2nd sing.	olit supennut	et ollut supennut
3rd sing.		suppeni	ei supennut	3rd sing.	oli supennut	ei ollut supennut
1st plur.		suppenimme	emme supenneet	1st plur.	olimme supenneet	emme olleet supenneet
2nd plur.		suppenitte	ette supenneet	2nd plur.	olitte supenneet	ette olleet supenneet
3rd plur.		suppenivat	eivät supenneet	3rd plur.	olivat supenneet	eivät olleet supenneet
passive		supettiin	ei supettu	passive	oli supettu	ei ollut supettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suppenisin	en suppenisi	1st sing.	olisin supennut	en olisi supennut
2nd sing.		suppenisit	et suppenisi	2nd sing.	olisit supennut	et olisi supennut
3rd sing.		suppenisi	ei suppenisi	3rd sing.	olisi supennut	ei olisi supennut
1st plur.		suppenisimme	emme suppenisi	1st plur.	olisimme supenneet	emme olisi supenneet
2nd plur.		suppenisitte	ette suppenisi	2nd plur.	olisitte supenneet	ette olisi supenneet
3rd plur.		suppenisivat	eivät suppenisi	3rd plur.	olisivat supenneet	eivät olisi supenneet
passive		supettaisiin	ei supettaisi	passive	olisi supettu	ei olisi supettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suppene	älä suppene	2nd sing.	—	—
3rd sing.		supetkoon	älköön supetko	3rd sing.	olkoon supennut	älköön olko supennut
1st plur.		supetkaamme	älkäämme supetko	1st plur.	—	—
2nd plur.		supetkaa	älkää supetko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		supetkoot	älkööt supetko	3rd plur.	olkoot supenneet	älkööt olko supenneet
passive		supettakoon	älköön supettako	passive	olkoon supettu	älköön olko supettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		supennen	en supenne	1st sing.	lienen supennut	en liene supennut
2nd sing.		supennet	et supenne	2nd sing.	lienet supennut	et liene supennut
3rd sing.		supennee	ei supenne	3rd sing.	lienee supennut	ei liene supennut
1st plur.		supennemme	emme supenne	1st plur.	lienemme supenneet	emme liene supenneet
2nd plur.		supennette	ette supenne	2nd plur.	lienette supenneet	ette liene supenneet
3rd plur.		supennevat	eivät supenne	3rd plur.	lienevät supenneet	eivät liene supenneet
passive		supettaneen	ei supettane	passive	lienee supettu	ei liene supettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		supeta		present	suppeneva	supettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st supetakseni supetaksemme 2nd supetaksesi supetaksenne 3rd supetakseen supetaksensa		past	supennut	supettu
2nd	inessive2	supetessa	supettaessa	agent3	suppenema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st supetessani supetessamme 2nd supetessasi supetessanne 3rd supetessaan supetessansa		negative	suppenematon
	instructive	supeten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	suppenemassa	—
	elative	suppenemasta	—
	illative	suppenemaan	—
	adessive	suppenemalla	—
	abessive	suppenematta	—
	instructive	suppeneman	supettaman
4th4	verbal noun	suppeneminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suppenemaisillani suppenemaisillamme 2nd suppenemaisillasi suppenemaisillanne 3rd suppenemaisillaan suppenemaisillansa

Further reading

• “supeta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• petaus