suunnite

Finnish

Etymology

suunnittaa +‎ -e

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuːnːiteˣ/, [ˈs̠uːnːit̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -uːnːite
• Syllabification^(key): suun‧ni‧te

Noun

suunnite

1. plan, especially one setting a numeric goal, largely omitting the means for reaching it

Usage notes

• A more complete plan is called suunnitelma

Declension

Inflection of suunnite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		suunnite	suunnitteet
genitive		suunnitteen	suunnitteiden suunnitteitten
partitive		suunnitetta	suunnitteita
illative		suunnitteeseen	suunnitteisiin suunnitteihin
		singular	plural
nominative		suunnite	suunnitteet
accusative	nom.	suunnite	suunnitteet
	gen.	suunnitteen
genitive		suunnitteen	suunnitteiden suunnitteitten
partitive		suunnitetta	suunnitteita
inessive		suunnitteessa	suunnitteissa
elative		suunnitteesta	suunnitteista
illative		suunnitteeseen	suunnitteisiin suunnitteihin
adessive		suunnitteella	suunnitteilla
ablative		suunnitteelta	suunnitteilta
allative		suunnitteelle	suunnitteille
essive		suunnitteena	suunnitteina
translative		suunnitteeksi	suunnitteiksi
abessive		suunnitteetta	suunnitteitta
instructive		—	suunnittein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of suunnite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative suunnitteeni suunnitteeni accusative nom. suunnitteeni suunnitteeni gen. suunnitteeni genitive suunnitteeni suunnitteideni suunnitteitteni partitive suunnitettani suunnitteitani inessive suunnitteessani suunnitteissani elative suunnitteestani suunnitteistani illative suunnitteeseeni suunnitteisiini suunnitteihini adessive suunnitteellani suunnitteillani ablative suunnitteeltani suunnitteiltani allative suunnitteelleni suunnitteilleni essive suunnitteenani suunnitteinani translative suunnitteekseni suunnitteikseni abessive suunnitteettani suunnitteittani instructive — — comitative — suunnitteineni second-person singular possessor singular plural nominative suunnitteesi suunnitteesi accusative nom. suunnitteesi suunnitteesi gen. suunnitteesi genitive suunnitteesi suunnitteidesi suunnitteittesi partitive suunnitettasi suunnitteitasi inessive suunnitteessasi suunnitteissasi elative suunnitteestasi suunnitteistasi illative suunnitteeseesi suunnitteisiisi suunnitteihisi adessive suunnitteellasi suunnitteillasi ablative suunnitteeltasi suunnitteiltasi allative suunnitteellesi suunnitteillesi essive suunnitteenasi suunnitteinasi translative suunnitteeksesi suunnitteiksesi abessive suunnitteettasi suunnitteittasi instructive — — comitative — suunnitteinesi first-person plural possessor singular plural nominative suunnitteemme suunnitteemme accusative nom. suunnitteemme suunnitteemme gen. suunnitteemme genitive suunnitteemme suunnitteidemme suunnitteittemme partitive suunnitettamme suunnitteitamme inessive suunnitteessamme suunnitteissamme elative suunnitteestamme suunnitteistamme illative suunnitteeseemme suunnitteisiimme suunnitteihimme adessive suunnitteellamme suunnitteillamme ablative suunnitteeltamme suunnitteiltamme allative suunnitteellemme suunnitteillemme essive suunnitteenamme suunnitteinamme translative suunnitteeksemme suunnitteiksemme abessive suunnitteettamme suunnitteittamme instructive — — comitative — suunnitteinemme second-person plural possessor singular plural nominative suunnitteenne suunnitteenne accusative nom. suunnitteenne suunnitteenne gen. suunnitteenne genitive suunnitteenne suunnitteidenne suunnitteittenne partitive suunnitettanne suunnitteitanne inessive suunnitteessanne suunnitteissanne elative suunnitteestanne suunnitteistanne illative suunnitteeseenne suunnitteisiinne suunnitteihinne adessive suunnitteellanne suunnitteillanne ablative suunnitteeltanne suunnitteiltanne allative suunnitteellenne suunnitteillenne essive suunnitteenanne suunnitteinanne translative suunnitteeksenne suunnitteiksenne abessive suunnitteettanne suunnitteittanne instructive — — comitative — suunnitteinenne third-person possessor singular plural nominative suunnitteensa suunnitteensa accusative nom. suunnitteensa suunnitteensa gen. suunnitteensa genitive suunnitteensa suunnitteidensa suunnitteittensa partitive suunnitettaan suunnitettansa suunnitteitaan suunnitteitansa inessive suunnitteessaan suunnitteessansa suunnitteissaan suunnitteissansa elative suunnitteestaan suunnitteestansa suunnitteistaan suunnitteistansa illative suunnitteeseensa suunnitteisiinsa suunnitteihinsa adessive suunnitteellaan suunnitteellansa suunnitteillaan suunnitteillansa ablative suunnitteeltaan suunnitteeltansa suunnitteiltaan suunnitteiltansa allative suunnitteelleen suunnitteellensa suunnitteilleen suunnitteillensa essive suunnitteenaan suunnitteenansa suunnitteinaan suunnitteinansa translative suunnitteekseen suunnitteeksensa suunnitteikseen suunnitteiksensa abessive suunnitteettaan suunnitteettansa suunnitteittaan suunnitteittansa instructive — — comitative — suunnitteineen suunnitteinensa

Derived terms

compounds

• hakkuusuunnite
• väestösuunnite

 

Related terms

• suunnitella
• suunnitelma

Further reading

• “suunnite”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03