See also: şuur and suur-

AfrikaansEdit

EtymologyEdit

From Dutch zuur, from Middle Dutch suur, from Old Dutch sūr, from Proto-West Germanic *sūr, from Proto-Germanic *sūraz, from Proto-Indo-European *súHros.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /syr/, [syːr]
  • (file)

AdjectiveEdit

suur (attributive sure, comparative suurder, superlative suurste)

  1. sour
  2. acidic

NounEdit

suur (plural sure, diminutive suurtjie)

  1. acid

ReferencesEdit


Central FranconianEdit

Alternative formsEdit

EtymologyEdit

From Middle High German and Old High German sūr.

PronunciationEdit

AdjectiveEdit

suur (masculine suure, feminine suur, comparative suurer, superlative et suurste)

  1. (Ripuarian) sour

Derived termsEdit


EstonianEdit

EtymologyEdit

From Proto-Finnic *suuri, from Indo-European. Cognates include Finnish suuri.

AdjectiveEdit

suur (genitive suure, partitive suurt, comparative suurem, superlative kõige suurem or suurim)

  1. large, big

InflectionEdit


IngrianEdit

Alternative formsEdit

EtymologyEdit

From Proto-Finnic *suuri. Cognates include Finnish suuri and Estonian suur.

PronunciationEdit

AdjectiveEdit

suur (comparative suuremp)

  1. big
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 25:
      Joki ono suur.
      The river is big.
    • 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
      Mänimmä yli peenen joen, yli suuren niityn mänimmä.
      We crossed a small river, we crossed a big meadow.
  2. great
    • 1937, V. A. Tetjurev, N. I. Molotsova, transl., Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Loonnontiijool on meitä vart suur merkitös.
      Natural science has a great significance to us.
  3. strong
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Naapurikeeliin, suomen, viron ja vadjan keeliin kera iƶoran keeli ono siottu oman strukturan, fonettisen, äänisostavan, kautta, mut iƶoran keeleel ono suur yhtehös i karjalan keelen kera.
      The Ingrian language is related to its neighbouring languages, Finnish, Estonian and Votic, through [its] own structure, that of phonetics, the inventory of sounds, but the Ingrian language has a strong connection with the Karelian language, too.
  4. loud
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 55:
      Lapset suuren möryn kera lumimäes tiukkaa.
      The children play on the sledging hill with a loud shout.
  5. (typography) uppercase, capital
    • 1936, V. I. Junus; P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
      Joka uutta meelt alkakaa kirjuttaa suurel bukvaal i loppuu pankaa tocka.
      Start writing each new thought with a capital letter and at the end put a period.

DeclensionEdit

Declension of suur (type 5/keeli, no gradation)
singular plural
nominative suur suuret
genitive suuren suuriin, suuriloin
partitive suurta, suurt suuria, suuriloja
illative suuree suurii, suuriloihe
inessive suurees suuriis, suurilois
elative suurest suurist, suuriloist
allative suurelle suurille, suuriloille
adessive suureel suuriil, suuriloil
ablative suurelt suurilt, suuriloilt
translative suureks suuriks, suuriloiks
essive suurenna, suureen suurinna, suuriloinna, suuriin, suuriloin
exessive1) suurent suurint, suuriloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

SynonymsEdit

AntonymsEdit

  • (big): peeni (small)

Derived termsEdit

ReferencesEdit

  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 88
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 553
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[3], →ISBN, page 77

Saterland FrisianEdit

EtymologyEdit

From Old Frisian *sūr, from Proto-West Germanic *sūr.

AdjectiveEdit

suur

  1. sour
  2. acidic

WolofEdit

VerbEdit

suur

  1. to be full, to not be hungry
    Antonym: xiif

ReferencesEdit

Omar Ka (2018) Nanu Dégg Wolof, National African Language Resource Center, →ISBN, page 100