synketä

Finnish

Etymology

From synkkä +‎ -eta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsyŋketæˣ/, [ˈs̠yŋk̟e̞t̪æ(ʔ)]
• Rhymes: -yŋketæ
• Syllabification^(key): syn‧ke‧tä

Verb

synketä

1. (intransitive) To darken.
2. (intransitive) To become gloomy.

Conjugation

Inflection of synketä (Kotus type 72*A/vanheta, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		synkkenen	en synkkene	1st sing.	olen synkennyt	en ole synkennyt
2nd sing.		synkkenet	et synkkene	2nd sing.	olet synkennyt	et ole synkennyt
3rd sing.		synkkenee	ei synkkene	3rd sing.	on synkennyt	ei ole synkennyt
1st plur.		synkkenemme	emme synkkene	1st plur.	olemme synkenneet	emme ole synkenneet
2nd plur.		synkkenette	ette synkkene	2nd plur.	olette synkenneet	ette ole synkenneet
3rd plur.		synkkenevät	eivät synkkene	3rd plur.	ovat synkenneet	eivät ole synkenneet
passive		synketään	ei synketä	passive	on synketty	ei ole synketty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		synkkenin	en synkennyt	1st sing.	olin synkennyt	en ollut synkennyt
2nd sing.		synkkenit	et synkennyt	2nd sing.	olit synkennyt	et ollut synkennyt
3rd sing.		synkkeni	ei synkennyt	3rd sing.	oli synkennyt	ei ollut synkennyt
1st plur.		synkkenimme	emme synkenneet	1st plur.	olimme synkenneet	emme olleet synkenneet
2nd plur.		synkkenitte	ette synkenneet	2nd plur.	olitte synkenneet	ette olleet synkenneet
3rd plur.		synkkenivät	eivät synkenneet	3rd plur.	olivat synkenneet	eivät olleet synkenneet
passive		synkettiin	ei synketty	passive	oli synketty	ei ollut synketty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		synkkenisin	en synkkenisi	1st sing.	olisin synkennyt	en olisi synkennyt
2nd sing.		synkkenisit	et synkkenisi	2nd sing.	olisit synkennyt	et olisi synkennyt
3rd sing.		synkkenisi	ei synkkenisi	3rd sing.	olisi synkennyt	ei olisi synkennyt
1st plur.		synkkenisimme	emme synkkenisi	1st plur.	olisimme synkenneet	emme olisi synkenneet
2nd plur.		synkkenisitte	ette synkkenisi	2nd plur.	olisitte synkenneet	ette olisi synkenneet
3rd plur.		synkkenisivät	eivät synkkenisi	3rd plur.	olisivat synkenneet	eivät olisi synkenneet
passive		synkettäisiin	ei synkettäisi	passive	olisi synketty	ei olisi synketty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		synkkene	älä synkkene	2nd sing.	—	—
3rd sing.		synketköön	älköön synketkö	3rd sing.	olkoon synkennyt	älköön olko synkennyt
1st plur.		synketkäämme	älkäämme synketkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		synketkää	älkää synketkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		synketkööt	älkööt synketkö	3rd plur.	olkoot synkenneet	älkööt olko synkenneet
passive		synkettäköön	älköön synkettäkö	passive	olkoon synketty	älköön olko synketty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		synkennen	en synkenne	1st sing.	lienen synkennyt	en liene synkennyt
2nd sing.		synkennet	et synkenne	2nd sing.	lienet synkennyt	et liene synkennyt
3rd sing.		synkennee	ei synkenne	3rd sing.	lienee synkennyt	ei liene synkennyt
1st plur.		synkennemme	emme synkenne	1st plur.	lienemme synkenneet	emme liene synkenneet
2nd plur.		synkennette	ette synkenne	2nd plur.	lienette synkenneet	ette liene synkenneet
3rd plur.		synkennevät	eivät synkenne	3rd plur.	lienevät synkenneet	eivät liene synkenneet
passive		synkettäneen	ei synkettäne	passive	lienee synketty	ei liene synketty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		synketä		present	synkkenevä	synkettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st synketäkseni synketäksemme 2nd synketäksesi synketäksenne 3rd synketäkseen synketäksensä		past	synkennyt	synketty
2nd	inessive2	synketessä	synkettäessä	agent3	synkkenemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st synketessäni synketessämme 2nd synketessäsi synketessänne 3rd synketessään synketessänsä		negative	synkkenemätön
	instructive	synketen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	synkkenemässä	—
	elative	synkkenemästä	—
	illative	synkkenemään	—
	adessive	synkkenemällä	—
	abessive	synkkenemättä	—
	instructive	synkkenemän	synkettämän
4th4	verbal noun	synkkeneminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st synkkenemäisilläni synkkenemäisillämme 2nd synkkenemäisilläsi synkkenemäisillänne 3rd synkkenemäisillään synkkenemäisillänsä

Derived terms

• synkentää
• synkkeneminen

 

Further reading

• “synketä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• eksytän, synkeät