third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
uskontomaantieteensä
|
uskontomaantieteensä
|
accusative
|
nom.
|
uskontomaantieteensä
|
uskontomaantieteensä
|
gen.
|
uskontomaantieteensä
|
genitive
|
uskontomaantieteensä
|
uskontomaantieteidensä uskontomaantieteittensä
|
partitive
|
uskontomaantiedettään uskontomaantiedettänsä
|
uskontomaantieteitään uskontomaantieteitänsä
|
inessive
|
uskontomaantieteessään uskontomaantieteessänsä
|
uskontomaantieteissään uskontomaantieteissänsä
|
elative
|
uskontomaantieteestään uskontomaantieteestänsä
|
uskontomaantieteistään uskontomaantieteistänsä
|
illative
|
uskontomaantieteeseensä
|
uskontomaantieteisiinsä uskontomaantieteihinsä
|
adessive
|
uskontomaantieteellään uskontomaantieteellänsä
|
uskontomaantieteillään uskontomaantieteillänsä
|
ablative
|
uskontomaantieteeltään uskontomaantieteeltänsä
|
uskontomaantieteiltään uskontomaantieteiltänsä
|
allative
|
uskontomaantieteelleen uskontomaantieteellensä
|
uskontomaantieteilleen uskontomaantieteillensä
|
essive
|
uskontomaantieteenään uskontomaantieteenänsä
|
uskontomaantieteinään uskontomaantieteinänsä
|
translative
|
uskontomaantieteekseen uskontomaantieteeksensä
|
uskontomaantieteikseen uskontomaantieteiksensä
|
abessive
|
uskontomaantieteettään uskontomaantieteettänsä
|
uskontomaantieteittään uskontomaantieteittänsä
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
uskontomaantieteineen uskontomaantieteinensä
|