FinnishEdit

NounEdit

välikohtaus

  1. An incident (event that causes an interruption or a crisis).

DeclensionEdit

Inflection of välikohtaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative välikohtaus välikohtaukset
genitive välikohtauksen välikohtausten
välikohtauksien
partitive välikohtausta välikohtauksia
illative välikohtaukseen välikohtauksiin
singular plural
nominative välikohtaus välikohtaukset
accusative nom. välikohtaus välikohtaukset
gen. välikohtauksen
genitive välikohtauksen välikohtausten
välikohtauksien
partitive välikohtausta välikohtauksia
inessive välikohtauksessa välikohtauksissa
elative välikohtauksesta välikohtauksista
illative välikohtaukseen välikohtauksiin
adessive välikohtauksella välikohtauksilla
ablative välikohtaukselta välikohtauksilta
allative välikohtaukselle välikohtauksille
essive välikohtauksena välikohtauksina
translative välikohtaukseksi välikohtauksiksi
instructive välikohtauksin
abessive välikohtauksetta välikohtauksitta
comitative välikohtauksineen