vehka

Finnish

Calla palustris

Etymology

From Proto-Finnic *vëhka.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋehkɑ/, [ˈʋe̞hkɑ̝]
• Rhymes: -ehkɑ
• Syllabification^(key): veh‧ka

Noun

vehka

1. calla, Calla palustris
2. (colloquial) aroid (plant of the family Araceae)

Declension

Inflection of vehka (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		vehka	vehkat
genitive		vehkan	vehkojen
partitive		vehkaa	vehkoja
illative		vehkaan	vehkoihin
		singular	plural
nominative		vehka	vehkat
accusative	nom.	vehka	vehkat
	gen.	vehkan
genitive		vehkan	vehkojen vehkainrare
partitive		vehkaa	vehkoja
inessive		vehkassa	vehkoissa
elative		vehkasta	vehkoista
illative		vehkaan	vehkoihin
adessive		vehkalla	vehkoilla
ablative		vehkalta	vehkoilta
allative		vehkalle	vehkoille
essive		vehkana	vehkoina
translative		vehkaksi	vehkoiksi
abessive		vehkatta	vehkoitta
instructive		—	vehkoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vehka (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vehkani vehkani accusative nom. vehkani vehkani gen. vehkani genitive vehkani vehkojeni vehkainirare partitive vehkaani vehkojani inessive vehkassani vehkoissani elative vehkastani vehkoistani illative vehkaani vehkoihini adessive vehkallani vehkoillani ablative vehkaltani vehkoiltani allative vehkalleni vehkoilleni essive vehkanani vehkoinani translative vehkakseni vehkoikseni abessive vehkattani vehkoittani instructive — — comitative — vehkoineni second-person singular possessor singular plural nominative vehkasi vehkasi accusative nom. vehkasi vehkasi gen. vehkasi genitive vehkasi vehkojesi vehkaisirare partitive vehkaasi vehkojasi inessive vehkassasi vehkoissasi elative vehkastasi vehkoistasi illative vehkaasi vehkoihisi adessive vehkallasi vehkoillasi ablative vehkaltasi vehkoiltasi allative vehkallesi vehkoillesi essive vehkanasi vehkoinasi translative vehkaksesi vehkoiksesi abessive vehkattasi vehkoittasi instructive — — comitative — vehkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative vehkamme vehkamme accusative nom. vehkamme vehkamme gen. vehkamme genitive vehkamme vehkojemme vehkaimmerare partitive vehkaamme vehkojamme inessive vehkassamme vehkoissamme elative vehkastamme vehkoistamme illative vehkaamme vehkoihimme adessive vehkallamme vehkoillamme ablative vehkaltamme vehkoiltamme allative vehkallemme vehkoillemme essive vehkanamme vehkoinamme translative vehkaksemme vehkoiksemme abessive vehkattamme vehkoittamme instructive — — comitative — vehkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative vehkanne vehkanne accusative nom. vehkanne vehkanne gen. vehkanne genitive vehkanne vehkojenne vehkainnerare partitive vehkaanne vehkojanne inessive vehkassanne vehkoissanne elative vehkastanne vehkoistanne illative vehkaanne vehkoihinne adessive vehkallanne vehkoillanne ablative vehkaltanne vehkoiltanne allative vehkallenne vehkoillenne essive vehkananne vehkoinanne translative vehkaksenne vehkoiksenne abessive vehkattanne vehkoittanne instructive — — comitative — vehkoinenne third-person possessor singular plural nominative vehkansa vehkansa accusative nom. vehkansa vehkansa gen. vehkansa genitive vehkansa vehkojensa vehkainsarare partitive vehkaansa vehkojaan vehkojansa inessive vehkassaan vehkassansa vehkoissaan vehkoissansa elative vehkastaan vehkastansa vehkoistaan vehkoistansa illative vehkaansa vehkoihinsa adessive vehkallaan vehkallansa vehkoillaan vehkoillansa ablative vehkaltaan vehkaltansa vehkoiltaan vehkoiltansa allative vehkalleen vehkallensa vehkoilleen vehkoillensa essive vehkanaan vehkanansa vehkoinaan vehkoinansa translative vehkakseen vehkaksensa vehkoikseen vehkoiksensa abessive vehkattaan vehkattansa vehkoittaan vehkoittansa instructive — — comitative — vehkoineen vehkoinensa

Synonyms

• (Calla palustris): suovehka
• (aroid): vehkakasvi

Derived terms

• Vehkala

 

compounds

• huonevehka
• juurakkovehka
• kirjovehka
• pökkövehka
• suovehka
• vehkakasvi
• Vehkakoski
• Vehkalahti
• Vehkalampi
• Vehkamäki
• Vehkaoja
• Vehkaperä
• viirivehka

 

Further reading

• “vehka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Ingrian

Vehka.

Etymology

From Proto-Finnic *vëhka. Cognates include Finnish vehka and Estonian võhk.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋehkɑ/, [ˈʋe̞xk]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋehkɑ/, [ˈʋe̞xkɑ]
• Rhymes: -ehk, -ehkɑ
• Hyphenation: veh‧ka

Noun

vehka

1. calla

Declension

Declension of vehka (type 3/kana, k- gradation)
	singular	plural
nominative	vehka	vehat
genitive	vehan	vehkoin
partitive	vehkaa	vehkoja
illative	vehkaa	vehkoi
inessive	vehas	vehois
elative	vehast	vehoist
allative	vehalle	vehoille
adessive	vehal	vehoil
ablative	vehalt	vehoilt
translative	vehaks	vehoiks
essive	vehkanna, vehkaan	vehkoinna, vehkoin
exessive1)	vehkant	vehkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• soovehka
• Vehkasoo

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 650