viikonpäivä

FinnishEdit

EtymologyEdit

viikon (week's) +‎ päivä (day)

NounEdit

viikonpäivä

  1. A day of the week.

DeclensionEdit

Inflection of viikonpäivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative viikonpäivä viikonpäivät
genitive viikonpäivän viikonpäivien
partitive viikonpäivää viikonpäiviä
illative viikonpäivään viikonpäiviin
singular plural
nominative viikonpäivä viikonpäivät
accusative nom. viikonpäivä viikonpäivät
gen. viikonpäivän
genitive viikonpäivän viikonpäivien
viikonpäiväinrare
partitive viikonpäivää viikonpäiviä
inessive viikonpäivässä viikonpäivissä
elative viikonpäivästä viikonpäivistä
illative viikonpäivään viikonpäiviin
adessive viikonpäivällä viikonpäivillä
ablative viikonpäivältä viikonpäiviltä
allative viikonpäivälle viikonpäiville
essive viikonpäivänä viikonpäivinä
translative viikonpäiväksi viikonpäiviksi
instructive viikonpäivin
abessive viikonpäivättä viikonpäivittä
comitative viikonpäivineen
Possessive forms of viikonpäivä (type koira)
possessor singular plural
1st person viikonpäiväni viikonpäivämme
2nd person viikonpäiväsi viikonpäivänne
3rd person viikonpäivänsä

See alsoEdit