ansaitseminen

Finnish

Etymology

ansaita +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑnsɑi̯tseminen/, [ˈɑ̝ns̠ɑ̝i̯tˌs̠e̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Syllabification^(key): an‧sait‧se‧mi‧nen

Noun

ansaitseminen

1. verbal noun of ansaita
   1. earning, making
   2. deserving, meriting

Declension

Inflection of ansaitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ansaitseminen	ansaitsemiset
genitive		ansaitsemisen	ansaitsemisten ansaitsemisien
partitive		ansaitsemista	ansaitsemisia
illative		ansaitsemiseen	ansaitsemisiin
		singular	plural
nominative		ansaitseminen	ansaitsemiset
accusative	nom.	ansaitseminen	ansaitsemiset
	gen.	ansaitsemisen
genitive		ansaitsemisen	ansaitsemisten ansaitsemisien
partitive		ansaitsemista	ansaitsemisia
inessive		ansaitsemisessa	ansaitsemisissa
elative		ansaitsemisesta	ansaitsemisista
illative		ansaitsemiseen	ansaitsemisiin
adessive		ansaitsemisella	ansaitsemisilla
ablative		ansaitsemiselta	ansaitsemisilta
allative		ansaitsemiselle	ansaitsemisille
essive		ansaitsemisena	ansaitsemisina
translative		ansaitsemiseksi	ansaitsemisiksi
abessive		ansaitsemisetta	ansaitsemisitta
instructive		—	ansaitsemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ansaitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ansaitsemiseni ansaitsemiseni accusative nom. ansaitsemiseni ansaitsemiseni gen. ansaitsemiseni genitive ansaitsemiseni ansaitsemisteni ansaitsemisieni partitive ansaitsemistani ansaitsemisiani inessive ansaitsemisessani ansaitsemisissani elative ansaitsemisestani ansaitsemisistani illative ansaitsemiseeni ansaitsemisiini adessive ansaitsemisellani ansaitsemisillani ablative ansaitsemiseltani ansaitsemisiltani allative ansaitsemiselleni ansaitsemisilleni essive ansaitsemisenani ansaitsemisinani translative ansaitsemisekseni ansaitsemisikseni abessive ansaitsemisettani ansaitsemisittani instructive — — comitative — ansaitsemisineni second-person singular possessor singular plural nominative ansaitsemisesi ansaitsemisesi accusative nom. ansaitsemisesi ansaitsemisesi gen. ansaitsemisesi genitive ansaitsemisesi ansaitsemistesi ansaitsemisiesi partitive ansaitsemistasi ansaitsemisiasi inessive ansaitsemisessasi ansaitsemisissasi elative ansaitsemisestasi ansaitsemisistasi illative ansaitsemiseesi ansaitsemisiisi adessive ansaitsemisellasi ansaitsemisillasi ablative ansaitsemiseltasi ansaitsemisiltasi allative ansaitsemisellesi ansaitsemisillesi essive ansaitsemisenasi ansaitsemisinasi translative ansaitsemiseksesi ansaitsemisiksesi abessive ansaitsemisettasi ansaitsemisittasi instructive — — comitative — ansaitsemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ansaitsemisemme ansaitsemisemme accusative nom. ansaitsemisemme ansaitsemisemme gen. ansaitsemisemme genitive ansaitsemisemme ansaitsemistemme ansaitsemisiemme partitive ansaitsemistamme ansaitsemisiamme inessive ansaitsemisessamme ansaitsemisissamme elative ansaitsemisestamme ansaitsemisistamme illative ansaitsemiseemme ansaitsemisiimme adessive ansaitsemisellamme ansaitsemisillamme ablative ansaitsemiseltamme ansaitsemisiltamme allative ansaitsemisellemme ansaitsemisillemme essive ansaitsemisenamme ansaitsemisinamme translative ansaitsemiseksemme ansaitsemisiksemme abessive ansaitsemisettamme ansaitsemisittamme instructive — — comitative — ansaitsemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ansaitsemisenne ansaitsemisenne accusative nom. ansaitsemisenne ansaitsemisenne gen. ansaitsemisenne genitive ansaitsemisenne ansaitsemistenne ansaitsemisienne partitive ansaitsemistanne ansaitsemisianne inessive ansaitsemisessanne ansaitsemisissanne elative ansaitsemisestanne ansaitsemisistanne illative ansaitsemiseenne ansaitsemisiinne adessive ansaitsemisellanne ansaitsemisillanne ablative ansaitsemiseltanne ansaitsemisiltanne allative ansaitsemisellenne ansaitsemisillenne essive ansaitsemisenanne ansaitsemisinanne translative ansaitsemiseksenne ansaitsemisiksenne abessive ansaitsemisettanne ansaitsemisittanne instructive — — comitative — ansaitsemisinenne third-person possessor singular plural nominative ansaitsemisensa ansaitsemisensa accusative nom. ansaitsemisensa ansaitsemisensa gen. ansaitsemisensa genitive ansaitsemisensa ansaitsemistensa ansaitsemisiensa partitive ansaitsemistaan ansaitsemistansa ansaitsemisiaan ansaitsemisiansa inessive ansaitsemisessaan ansaitsemisessansa ansaitsemisissaan ansaitsemisissansa elative ansaitsemisestaan ansaitsemisestansa ansaitsemisistaan ansaitsemisistansa illative ansaitsemiseensa ansaitsemisiinsa adessive ansaitsemisellaan ansaitsemisellansa ansaitsemisillaan ansaitsemisillansa ablative ansaitsemiseltaan ansaitsemiseltansa ansaitsemisiltaan ansaitsemisiltansa allative ansaitsemiselleen ansaitsemisellensa ansaitsemisilleen ansaitsemisillensa essive ansaitsemisenaan ansaitsemisenansa ansaitsemisinaan ansaitsemisinansa translative ansaitsemisekseen ansaitsemiseksensa ansaitsemisikseen ansaitsemisiksensa abessive ansaitsemisettaan ansaitsemisettansa ansaitsemisittaan ansaitsemisittansa instructive — — comitative — ansaitsemisineen ansaitsemisinensa