arveluttava

Finnish

Adjective

arveluttava (comparative arveluttavampi, superlative arveluttavin)

1. dubious, doubtful

Declension

Declension of arveluttava (type koira) singular plural nominative arveluttava arveluttavat genitive arveluttavan arveluttavien arveluttavain1 partitive arveluttavaa arveluttavia accusative arveluttava arveluttavan arveluttavat inessive arveluttavassa arveluttavissa elative arveluttavasta arveluttavista illative arveluttavaan arveluttaviin adessive arveluttavalla arveluttavilla ablative arveluttavalta arveluttavilta allative arveluttavalle arveluttaville essive arveluttavana arveluttavina translative arveluttavaksi arveluttaviksi instructive – arveluttavin abessive arveluttavatta arveluttavitta comitative – arveluttavine 1) Rare.

Derived terms

• arveluttavasti
• arveluttavuus

Verb

arveluttava

1. Active present participle of arveluttaa.

Declension

Declension of arveluttava (type koira) singular plural nominative arveluttava arveluttavat genitive arveluttavan arveluttavien arveluttavain1 partitive arveluttavaa arveluttavia accusative arveluttava arveluttavan arveluttavat inessive arveluttavassa arveluttavissa elative arveluttavasta arveluttavista illative arveluttavaan arveluttaviin adessive arveluttavalla arveluttavilla ablative arveluttavalta arveluttavilta allative arveluttavalle arveluttaville essive arveluttavana arveluttavina translative arveluttavaksi arveluttaviksi instructive – arveluttavin abessive arveluttavatta arveluttavitta comitative – arveluttavine 1) Rare.