aurinko

See also Aurinko

Finnish

Etymology

Pronunciation

• IPA: [ˈɑuriŋko̞]
• Hyphenation: au‧rin‧ko

Noun

aurinko

1. The Sun.
2. A sun.
3. As a modifier in compound terms (in nominative or genitive singular) signifies solar, sun- or helio-.

Declension

Declension of aurinko (type valo) singular plural nominative aurinko auringot genitive auringon aurinkojen partitive aurinkoa aurinkoja accusative aurinko auringon auringot inessive auringossa auringoissa elative auringosta auringoista illative aurinkoon aurinkoihin adessive auringolla auringoilla ablative auringolta auringoilta allative auringolle auringoille essive aurinkona aurinkoina translative auringoksi auringoiksi instructive – auringoin abessive auringotta auringoitta comitative – aurinkoineen

Derived terms

• adjectives: auringoton, aurinkoinen

compounds

auringonjumala auringonkukka auringonkehrä auringonlasku auringonnousu auringonpaiste auringonpalvoja auringonpilkku auringonpimennys auringonpisto

auringonpistos auringonsäde auringonvalo auringonvarjo aurinkoaika aurinkojako aurinkokansi aurinkokatos aurinkokello aurinkokeskinen

aurinkokompassi aurinkokuningas aurinkokunta aurinkokylpy aurinkolasit aurinkosuoja aurinkotuuli aurinkovuorokausi aurinkovuosi

Anagrams

• kuorina, urakoin