erikoiskieli

Finnish

Etymology

erikois- +‎ kieli

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerikoi̯sˌkie̯li/, [ˈe̞riko̞i̯s̠ˌk̟ie̞̯li]
• Rhymes: -ieli
• Syllabification^(key): e‧ri‧kois‧kie‧li

Noun

erikoiskieli

1. jargon, terminology, slang

Declension

Inflection of erikoiskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		erikoiskieli	erikoiskielet
genitive		erikoiskielen	erikoiskielten erikoiskielien
partitive		erikoiskieltä	erikoiskieliä
illative		erikoiskieleen	erikoiskieliin
		singular	plural
nominative		erikoiskieli	erikoiskielet
accusative	nom.	erikoiskieli	erikoiskielet
	gen.	erikoiskielen
genitive		erikoiskielen	erikoiskielten erikoiskielien
partitive		erikoiskieltä	erikoiskieliä
inessive		erikoiskielessä	erikoiskielissä
elative		erikoiskielestä	erikoiskielistä
illative		erikoiskieleen	erikoiskieliin
adessive		erikoiskielellä	erikoiskielillä
ablative		erikoiskieleltä	erikoiskieliltä
allative		erikoiskielelle	erikoiskielille
essive		erikoiskielenä	erikoiskielinä
translative		erikoiskieleksi	erikoiskieliksi
abessive		erikoiskielettä	erikoiskielittä
instructive		—	erikoiskielin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of erikoiskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative erikoiskieleni erikoiskieleni accusative nom. erikoiskieleni erikoiskieleni gen. erikoiskieleni genitive erikoiskieleni erikoiskielteni erikoiskielieni partitive erikoiskieltäni erikoiskieliäni inessive erikoiskielessäni erikoiskielissäni elative erikoiskielestäni erikoiskielistäni illative erikoiskieleeni erikoiskieliini adessive erikoiskielelläni erikoiskielilläni ablative erikoiskieleltäni erikoiskieliltäni allative erikoiskielelleni erikoiskielilleni essive erikoiskielenäni erikoiskielinäni translative erikoiskielekseni erikoiskielikseni abessive erikoiskielettäni erikoiskielittäni instructive — — comitative — erikoiskielineni second-person singular possessor singular plural nominative erikoiskielesi erikoiskielesi accusative nom. erikoiskielesi erikoiskielesi gen. erikoiskielesi genitive erikoiskielesi erikoiskieltesi erikoiskieliesi partitive erikoiskieltäsi erikoiskieliäsi inessive erikoiskielessäsi erikoiskielissäsi elative erikoiskielestäsi erikoiskielistäsi illative erikoiskieleesi erikoiskieliisi adessive erikoiskielelläsi erikoiskielilläsi ablative erikoiskieleltäsi erikoiskieliltäsi allative erikoiskielellesi erikoiskielillesi essive erikoiskielenäsi erikoiskielinäsi translative erikoiskieleksesi erikoiskieliksesi abessive erikoiskielettäsi erikoiskielittäsi instructive — — comitative — erikoiskielinesi first-person plural possessor singular plural nominative erikoiskielemme erikoiskielemme accusative nom. erikoiskielemme erikoiskielemme gen. erikoiskielemme genitive erikoiskielemme erikoiskieltemme erikoiskieliemme partitive erikoiskieltämme erikoiskieliämme inessive erikoiskielessämme erikoiskielissämme elative erikoiskielestämme erikoiskielistämme illative erikoiskieleemme erikoiskieliimme adessive erikoiskielellämme erikoiskielillämme ablative erikoiskieleltämme erikoiskieliltämme allative erikoiskielellemme erikoiskielillemme essive erikoiskielenämme erikoiskielinämme translative erikoiskieleksemme erikoiskieliksemme abessive erikoiskielettämme erikoiskielittämme instructive — — comitative — erikoiskielinemme second-person plural possessor singular plural nominative erikoiskielenne erikoiskielenne accusative nom. erikoiskielenne erikoiskielenne gen. erikoiskielenne genitive erikoiskielenne erikoiskieltenne erikoiskielienne partitive erikoiskieltänne erikoiskieliänne inessive erikoiskielessänne erikoiskielissänne elative erikoiskielestänne erikoiskielistänne illative erikoiskieleenne erikoiskieliinne adessive erikoiskielellänne erikoiskielillänne ablative erikoiskieleltänne erikoiskieliltänne allative erikoiskielellenne erikoiskielillenne essive erikoiskielenänne erikoiskielinänne translative erikoiskieleksenne erikoiskieliksenne abessive erikoiskielettänne erikoiskielittänne instructive — — comitative — erikoiskielinenne third-person possessor singular plural nominative erikoiskielensä erikoiskielensä accusative nom. erikoiskielensä erikoiskielensä gen. erikoiskielensä genitive erikoiskielensä erikoiskieltensä erikoiskieliensä partitive erikoiskieltään erikoiskieltänsä erikoiskieliään erikoiskieliänsä inessive erikoiskielessään erikoiskielessänsä erikoiskielissään erikoiskielissänsä elative erikoiskielestään erikoiskielestänsä erikoiskielistään erikoiskielistänsä illative erikoiskieleensä erikoiskieliinsä adessive erikoiskielellään erikoiskielellänsä erikoiskielillään erikoiskielillänsä ablative erikoiskieleltään erikoiskieleltänsä erikoiskieliltään erikoiskieliltänsä allative erikoiskielelleen erikoiskielellensä erikoiskielilleen erikoiskielillensä essive erikoiskielenään erikoiskielenänsä erikoiskielinään erikoiskielinänsä translative erikoiskielekseen erikoiskieleksensä erikoiskielikseen erikoiskieliksensä abessive erikoiskielettään erikoiskielettänsä erikoiskielittään erikoiskielittänsä instructive — — comitative — erikoiskielineen erikoiskielinensä

Further reading

• “erikoiskieli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• erikoisliike