hurjastella

Finnish

Etymology

From hurja +‎ -stella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhurjɑstelːɑˣ/, [ˈhurjɑ̝s̠ˌte̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): hur‧jas‧tel‧la

Verb

hurjastella

1. to take a joyride, speed (to drive in a carefree or reckless manner)

Conjugation

Inflection of hurjastella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hurjastelen	en hurjastele	1st sing.	olen hurjastellut	en ole hurjastellut
2nd sing.		hurjastelet	et hurjastele	2nd sing.	olet hurjastellut	et ole hurjastellut
3rd sing.		hurjastelee	ei hurjastele	3rd sing.	on hurjastellut	ei ole hurjastellut
1st plur.		hurjastelemme	emme hurjastele	1st plur.	olemme hurjastelleet	emme ole hurjastelleet
2nd plur.		hurjastelette	ette hurjastele	2nd plur.	olette hurjastelleet	ette ole hurjastelleet
3rd plur.		hurjastelevat	eivät hurjastele	3rd plur.	ovat hurjastelleet	eivät ole hurjastelleet
passive		hurjastellaan	ei hurjastella	passive	on hurjasteltu	ei ole hurjasteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hurjastelin	en hurjastellut	1st sing.	olin hurjastellut	en ollut hurjastellut
2nd sing.		hurjastelit	et hurjastellut	2nd sing.	olit hurjastellut	et ollut hurjastellut
3rd sing.		hurjasteli	ei hurjastellut	3rd sing.	oli hurjastellut	ei ollut hurjastellut
1st plur.		hurjastelimme	emme hurjastelleet	1st plur.	olimme hurjastelleet	emme olleet hurjastelleet
2nd plur.		hurjastelitte	ette hurjastelleet	2nd plur.	olitte hurjastelleet	ette olleet hurjastelleet
3rd plur.		hurjastelivat	eivät hurjastelleet	3rd plur.	olivat hurjastelleet	eivät olleet hurjastelleet
passive		hurjasteltiin	ei hurjasteltu	passive	oli hurjasteltu	ei ollut hurjasteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hurjastelisin	en hurjastelisi	1st sing.	olisin hurjastellut	en olisi hurjastellut
2nd sing.		hurjastelisit	et hurjastelisi	2nd sing.	olisit hurjastellut	et olisi hurjastellut
3rd sing.		hurjastelisi	ei hurjastelisi	3rd sing.	olisi hurjastellut	ei olisi hurjastellut
1st plur.		hurjastelisimme	emme hurjastelisi	1st plur.	olisimme hurjastelleet	emme olisi hurjastelleet
2nd plur.		hurjastelisitte	ette hurjastelisi	2nd plur.	olisitte hurjastelleet	ette olisi hurjastelleet
3rd plur.		hurjastelisivat	eivät hurjastelisi	3rd plur.	olisivat hurjastelleet	eivät olisi hurjastelleet
passive		hurjasteltaisiin	ei hurjasteltaisi	passive	olisi hurjasteltu	ei olisi hurjasteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hurjastele	älä hurjastele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hurjastelkoon	älköön hurjastelko	3rd sing.	olkoon hurjastellut	älköön olko hurjastellut
1st plur.		hurjastelkaamme	älkäämme hurjastelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hurjastelkaa	älkää hurjastelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hurjastelkoot	älkööt hurjastelko	3rd plur.	olkoot hurjastelleet	älkööt olko hurjastelleet
passive		hurjasteltakoon	älköön hurjasteltako	passive	olkoon hurjasteltu	älköön olko hurjasteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hurjastellen	en hurjastelle	1st sing.	lienen hurjastellut	en liene hurjastellut
2nd sing.		hurjastellet	et hurjastelle	2nd sing.	lienet hurjastellut	et liene hurjastellut
3rd sing.		hurjastellee	ei hurjastelle	3rd sing.	lienee hurjastellut	ei liene hurjastellut
1st plur.		hurjastellemme	emme hurjastelle	1st plur.	lienemme hurjastelleet	emme liene hurjastelleet
2nd plur.		hurjastellette	ette hurjastelle	2nd plur.	lienette hurjastelleet	ette liene hurjastelleet
3rd plur.		hurjastellevat	eivät hurjastelle	3rd plur.	lienevät hurjastelleet	eivät liene hurjastelleet
passive		hurjasteltaneen	ei hurjasteltane	passive	lienee hurjasteltu	ei liene hurjasteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hurjastella		present	hurjasteleva	hurjasteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hurjastellakseni hurjastellaksemme 2nd hurjastellaksesi hurjastellaksenne 3rd hurjastellakseen hurjastellaksensa		past	hurjastellut	hurjasteltu
2nd	inessive2	hurjastellessa	hurjasteltaessa	agent3	hurjastelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hurjastellessani hurjastellessamme 2nd hurjastellessasi hurjastellessanne 3rd hurjastellessaan hurjastellessansa		negative	hurjastelematon
	instructive	hurjastellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	hurjastelemassa	—
	elative	hurjastelemasta	—
	illative	hurjastelemaan	—
	adessive	hurjastelemalla	—
	abessive	hurjastelematta	—
	instructive	hurjasteleman	hurjasteltaman
4th4	verbal noun	hurjasteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hurjastelemaisillani hurjastelemaisillamme 2nd hurjastelemaisillasi hurjastelemaisillanne 3rd hurjastelemaisillaan hurjastelemaisillansa

Derived terms

• hurjasteleminen
• hurjastelija
• hurjastelu

 

Further reading

• “hurjastella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02