ilotyttö

Finnish

Etymology

Compound of ilo (joy) +‎ tyttö (girl). Cf. also former German expression Freudenmädchen.

Noun

ilotyttö

1. A (young) female prostitute.

Declension

Declension of ilotyttö (type valo) singular plural nominative ilotyttö ilotytöt genitive ilotytön ilotyttöjen partitive ilotyttöä ilotyttöjä accusative ilotyttö ilotytön ilotytöt inessive ilotytössä ilotytöissä elative ilotytöstä ilotytöistä illative ilotyttöön ilotyttöihin adessive ilotytöllä ilotytöillä ablative ilotytöltä ilotytöiltä allative ilotytölle ilotytöille essive ilotyttönä ilotyttöinä translative ilotytöksi ilotytöiksi instructive – ilotytöin abessive ilotytöttä ilotytöittä comitative – ilotyttöineen

Synonyms

• (a female prostitute): huora, hutsu