irtoletti

Finnish

Etymology

irto- +‎ letti

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈirtoˌletːi/, [ˈirt̪o̞ˌle̞t̪ːi]
• Rhymes: -etːi
• Syllabification^(key): ir‧to‧let‧ti

Noun

irtoletti

1. Synonym of irtopalmikko

Declension

Inflection of irtoletti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative		irtoletti	irtoletit
genitive		irtoletin	irtolettien
partitive		irtolettiä	irtolettejä
illative		irtolettiin	irtoletteihin
		singular	plural
nominative		irtoletti	irtoletit
accusative	nom.	irtoletti	irtoletit
	gen.	irtoletin
genitive		irtoletin	irtolettien
partitive		irtolettiä	irtolettejä
inessive		irtoletissä	irtoleteissä
elative		irtoletistä	irtoleteistä
illative		irtolettiin	irtoletteihin
adessive		irtoletillä	irtoleteillä
ablative		irtoletiltä	irtoleteiltä
allative		irtoletille	irtoleteille
essive		irtolettinä	irtoletteinä
translative		irtoletiksi	irtoleteiksi
abessive		irtoletittä	irtoleteittä
instructive		—	irtoletein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of irtoletti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative irtolettini irtolettini accusative nom. irtolettini irtolettini gen. irtolettini genitive irtolettini irtolettieni partitive irtolettiäni irtolettejäni inessive irtoletissäni irtoleteissäni elative irtoletistäni irtoleteistäni illative irtolettiini irtoletteihini adessive irtoletilläni irtoleteilläni ablative irtoletiltäni irtoleteiltäni allative irtoletilleni irtoleteilleni essive irtolettinäni irtoletteinäni translative irtoletikseni irtoleteikseni abessive irtoletittäni irtoleteittäni instructive — — comitative — irtoletteineni second-person singular possessor singular plural nominative irtolettisi irtolettisi accusative nom. irtolettisi irtolettisi gen. irtolettisi genitive irtolettisi irtolettiesi partitive irtolettiäsi irtolettejäsi inessive irtoletissäsi irtoleteissäsi elative irtoletistäsi irtoleteistäsi illative irtolettiisi irtoletteihisi adessive irtoletilläsi irtoleteilläsi ablative irtoletiltäsi irtoleteiltäsi allative irtoletillesi irtoleteillesi essive irtolettinäsi irtoletteinäsi translative irtoletiksesi irtoleteiksesi abessive irtoletittäsi irtoleteittäsi instructive — — comitative — irtoletteinesi first-person plural possessor singular plural nominative irtolettimme irtolettimme accusative nom. irtolettimme irtolettimme gen. irtolettimme genitive irtolettimme irtolettiemme partitive irtolettiämme irtolettejämme inessive irtoletissämme irtoleteissämme elative irtoletistämme irtoleteistämme illative irtolettiimme irtoletteihimme adessive irtoletillämme irtoleteillämme ablative irtoletiltämme irtoleteiltämme allative irtoletillemme irtoleteillemme essive irtolettinämme irtoletteinämme translative irtoletiksemme irtoleteiksemme abessive irtoletittämme irtoleteittämme instructive — — comitative — irtoletteinemme second-person plural possessor singular plural nominative irtolettinne irtolettinne accusative nom. irtolettinne irtolettinne gen. irtolettinne genitive irtolettinne irtolettienne partitive irtolettiänne irtolettejänne inessive irtoletissänne irtoleteissänne elative irtoletistänne irtoleteistänne illative irtolettiinne irtoletteihinne adessive irtoletillänne irtoleteillänne ablative irtoletiltänne irtoleteiltänne allative irtoletillenne irtoleteillenne essive irtolettinänne irtoletteinänne translative irtoletiksenne irtoleteiksenne abessive irtoletittänne irtoleteittänne instructive — — comitative — irtoletteinenne third-person possessor singular plural nominative irtolettinsä irtolettinsä accusative nom. irtolettinsä irtolettinsä gen. irtolettinsä genitive irtolettinsä irtolettiensä partitive irtolettiään irtolettiänsä irtolettejään irtolettejänsä inessive irtoletissään irtoletissänsä irtoleteissään irtoleteissänsä elative irtoletistään irtoletistänsä irtoleteistään irtoleteistänsä illative irtolettiinsä irtoletteihinsä adessive irtoletillään irtoletillänsä irtoleteillään irtoleteillänsä ablative irtoletiltään irtoletiltänsä irtoleteiltään irtoleteiltänsä allative irtoletilleen irtoletillensä irtoleteilleen irtoleteillensä essive irtolettinään irtolettinänsä irtoletteinään irtoletteinänsä translative irtoletikseen irtoletiksensä irtoleteikseen irtoleteiksensä abessive irtoletittään irtoletittänsä irtoleteittään irtoleteittänsä instructive — — comitative — irtoletteineen irtoletteinensä

Further reading

• “irtoletti”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02