itseoikeutettu

Finnish

Etymology

itse +‎ oikeutettu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitse(ˣ)ˌoi̯keu̯tetːu/, [ˈits̠e̞()ˌʔo̞i̯k̟e̞u̯ˌt̪e̞t̪ːu]
• Rhymes: -etːu
• Syllabification^(key): it‧se‧oi‧keu‧tet‧tu

Adjective

itseoikeutettu

1. self-appointed, in one's own right

Declension

Inflection of itseoikeutettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		itseoikeutettu	itseoikeutetut
genitive		itseoikeutetun	itseoikeutettujen
partitive		itseoikeutettua	itseoikeutettuja
illative		itseoikeutettuun	itseoikeutettuihin
		singular	plural
nominative		itseoikeutettu	itseoikeutetut
accusative	nom.	itseoikeutettu	itseoikeutetut
	gen.	itseoikeutetun
genitive		itseoikeutetun	itseoikeutettujen
partitive		itseoikeutettua	itseoikeutettuja
inessive		itseoikeutetussa	itseoikeutetuissa
elative		itseoikeutetusta	itseoikeutetuista
illative		itseoikeutettuun	itseoikeutettuihin
adessive		itseoikeutetulla	itseoikeutetuilla
ablative		itseoikeutetulta	itseoikeutetuilta
allative		itseoikeutetulle	itseoikeutetuille
essive		itseoikeutettuna	itseoikeutettuina
translative		itseoikeutetuksi	itseoikeutetuiksi
abessive		itseoikeutetutta	itseoikeutetuitta
instructive		—	itseoikeutetuin
comitative		—	itseoikeutettuine

Possessive forms of itseoikeutettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative itseoikeutettuni itseoikeutettuni accusative nom. itseoikeutettuni itseoikeutettuni gen. itseoikeutettuni genitive itseoikeutettuni itseoikeutettujeni partitive itseoikeutettuani itseoikeutettujani inessive itseoikeutetussani itseoikeutetuissani elative itseoikeutetustani itseoikeutetuistani illative itseoikeutettuuni itseoikeutettuihini adessive itseoikeutetullani itseoikeutetuillani ablative itseoikeutetultani itseoikeutetuiltani allative itseoikeutetulleni itseoikeutetuilleni essive itseoikeutettunani itseoikeutettuinani translative itseoikeutetukseni itseoikeutetuikseni abessive itseoikeutetuttani itseoikeutetuittani instructive — — comitative — itseoikeutettuineni second-person singular possessor singular plural nominative itseoikeutettusi itseoikeutettusi accusative nom. itseoikeutettusi itseoikeutettusi gen. itseoikeutettusi genitive itseoikeutettusi itseoikeutettujesi partitive itseoikeutettuasi itseoikeutettujasi inessive itseoikeutetussasi itseoikeutetuissasi elative itseoikeutetustasi itseoikeutetuistasi illative itseoikeutettuusi itseoikeutettuihisi adessive itseoikeutetullasi itseoikeutetuillasi ablative itseoikeutetultasi itseoikeutetuiltasi allative itseoikeutetullesi itseoikeutetuillesi essive itseoikeutettunasi itseoikeutettuinasi translative itseoikeutetuksesi itseoikeutetuiksesi abessive itseoikeutetuttasi itseoikeutetuittasi instructive — — comitative — itseoikeutettuinesi first-person plural possessor singular plural nominative itseoikeutettumme itseoikeutettumme accusative nom. itseoikeutettumme itseoikeutettumme gen. itseoikeutettumme genitive itseoikeutettumme itseoikeutettujemme partitive itseoikeutettuamme itseoikeutettujamme inessive itseoikeutetussamme itseoikeutetuissamme elative itseoikeutetustamme itseoikeutetuistamme illative itseoikeutettuumme itseoikeutettuihimme adessive itseoikeutetullamme itseoikeutetuillamme ablative itseoikeutetultamme itseoikeutetuiltamme allative itseoikeutetullemme itseoikeutetuillemme essive itseoikeutettunamme itseoikeutettuinamme translative itseoikeutetuksemme itseoikeutetuiksemme abessive itseoikeutetuttamme itseoikeutetuittamme instructive — — comitative — itseoikeutettuinemme second-person plural possessor singular plural nominative itseoikeutettunne itseoikeutettunne accusative nom. itseoikeutettunne itseoikeutettunne gen. itseoikeutettunne genitive itseoikeutettunne itseoikeutettujenne partitive itseoikeutettuanne itseoikeutettujanne inessive itseoikeutetussanne itseoikeutetuissanne elative itseoikeutetustanne itseoikeutetuistanne illative itseoikeutettuunne itseoikeutettuihinne adessive itseoikeutetullanne itseoikeutetuillanne ablative itseoikeutetultanne itseoikeutetuiltanne allative itseoikeutetullenne itseoikeutetuillenne essive itseoikeutettunanne itseoikeutettuinanne translative itseoikeutetuksenne itseoikeutetuiksenne abessive itseoikeutetuttanne itseoikeutetuittanne instructive — — comitative — itseoikeutettuinenne third-person possessor singular plural nominative itseoikeutettunsa itseoikeutettunsa accusative nom. itseoikeutettunsa itseoikeutettunsa gen. itseoikeutettunsa genitive itseoikeutettunsa itseoikeutettujensa partitive itseoikeutettuaan itseoikeutettuansa itseoikeutettujaan itseoikeutettujansa inessive itseoikeutetussaan itseoikeutetussansa itseoikeutetuissaan itseoikeutetuissansa elative itseoikeutetustaan itseoikeutetustansa itseoikeutetuistaan itseoikeutetuistansa illative itseoikeutettuunsa itseoikeutettuihinsa adessive itseoikeutetullaan itseoikeutetullansa itseoikeutetuillaan itseoikeutetuillansa ablative itseoikeutetultaan itseoikeutetultansa itseoikeutetuiltaan itseoikeutetuiltansa allative itseoikeutetulleen itseoikeutetullensa itseoikeutetuilleen itseoikeutetuillensa essive itseoikeutettunaan itseoikeutettunansa itseoikeutettuinaan itseoikeutettuinansa translative itseoikeutetukseen itseoikeutetuksensa itseoikeutetuikseen itseoikeutetuiksensa abessive itseoikeutetuttaan itseoikeutetuttansa itseoikeutetuittaan itseoikeutetuittansa instructive — — comitative — itseoikeutettuineen itseoikeutettuinensa

Derived terms

• itseoikeutetusti

Further reading

• “itseoikeutettu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02