kaupunki

Finnish edit

Borrowed from Old Gutnish kaupungr (“marketplace”), from Old Norse kaupangr (whence also Swedish köping), derived from Proto-Germanic *kaupô (compare Swedish köpa (“to buy”), German kaufen (“to buy”), English cheap), itself borrowed from Latin caupō.

kaupunki

Finnish does not distinguish between a town and a city, but depending on the context, terms like pikkukaupunki (“(small) town”) and suurkaupunki (“(large) city, metropolis”) may be used.
Historically the term kaupunki was used of Finnish cities which had been granted city rights by the Swedish Crown (and later by the Finnish autonomous and independent governments). In effect, places were divided into cities (kaupunki) and rural municipalities (maalaiskunta), with an additional intermediate form (kauppala) for rural market towns that were not quite cities. The governance for each of these types was significantly different. However, since 1977, these differences are no more. Nowadays, all Finnish municipalities are named either kaupunki (“city, town”) or kunta (“municipality”). The only difference between the two is the word used, and each municipality can freely choose which one to use. Generally speaking, kaupunki implies a higher population, but this is not always the case. As of 2023, the kaupunki with the smallest population is Kaskinen (population in 2022: 1,257), and the kunta with the largest population is Nurmijärvi (population in 2022: 44,437).

Inflection of kaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
nominative		kaupunki	kaupungit
genitive		kaupungin	kaupunkien
partitive		kaupunkia	kaupunkeja
illative		kaupunkiin	kaupunkeihin
		singular	plural
nominative		kaupunki	kaupungit
accusative	nom.	kaupunki	kaupungit
accusative	gen.	kaupungin	kaupungit
genitive		kaupungin	kaupunkien
partitive		kaupunkia	kaupunkeja
inessive		kaupungissa	kaupungeissa
elative		kaupungista	kaupungeista
illative		kaupunkiin	kaupunkeihin
adessive		kaupungilla	kaupungeilla
ablative		kaupungilta	kaupungeilta
allative		kaupungille	kaupungeille
essive		kaupunkina	kaupunkeina
translative		kaupungiksi	kaupungeiksi
abessive		kaupungitta	kaupungeitta
instructive		—	kaupungein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		kaupunkini	kaupunkini
accusative	nom.	kaupunkini	kaupunkini
accusative	gen.	kaupunkini	kaupunkini
genitive		kaupunkini	kaupunkieni
partitive		kaupunkiani	kaupunkejani
inessive		kaupungissani	kaupungeissani
elative		kaupungistani	kaupungeistani
illative		kaupunkiini	kaupunkeihini
adessive		kaupungillani	kaupungeillani
ablative		kaupungiltani	kaupungeiltani
allative		kaupungilleni	kaupungeilleni
essive		kaupunkinani	kaupunkeinani
translative		kaupungikseni	kaupungeikseni
abessive		kaupungittani	kaupungeittani
instructive		—	—
comitative		—	kaupunkeineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		kaupunkisi	kaupunkisi
accusative	nom.	kaupunkisi	kaupunkisi
accusative	gen.	kaupunkisi	kaupunkisi
genitive		kaupunkisi	kaupunkiesi
partitive		kaupunkiasi	kaupunkejasi
inessive		kaupungissasi	kaupungeissasi
elative		kaupungistasi	kaupungeistasi
illative		kaupunkiisi	kaupunkeihisi
adessive		kaupungillasi	kaupungeillasi
ablative		kaupungiltasi	kaupungeiltasi
allative		kaupungillesi	kaupungeillesi
essive		kaupunkinasi	kaupunkeinasi
translative		kaupungiksesi	kaupungeiksesi
abessive		kaupungittasi	kaupungeittasi
instructive		—	—
comitative		—	kaupunkeinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		kaupunkimme	kaupunkimme
accusative	nom.	kaupunkimme	kaupunkimme
accusative	gen.	kaupunkimme	kaupunkimme
genitive		kaupunkimme	kaupunkiemme
partitive		kaupunkiamme	kaupunkejamme
inessive		kaupungissamme	kaupungeissamme
elative		kaupungistamme	kaupungeistamme
illative		kaupunkiimme	kaupunkeihimme
adessive		kaupungillamme	kaupungeillamme
ablative		kaupungiltamme	kaupungeiltamme
allative		kaupungillemme	kaupungeillemme
essive		kaupunkinamme	kaupunkeinamme
translative		kaupungiksemme	kaupungeiksemme
abessive		kaupungittamme	kaupungeittamme
instructive		—	—
comitative		—	kaupunkeinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		kaupunkinne	kaupunkinne
accusative	nom.	kaupunkinne	kaupunkinne
accusative	gen.	kaupunkinne	kaupunkinne
genitive		kaupunkinne	kaupunkienne
partitive		kaupunkianne	kaupunkejanne
inessive		kaupungissanne	kaupungeissanne
elative		kaupungistanne	kaupungeistanne
illative		kaupunkiinne	kaupunkeihinne
adessive		kaupungillanne	kaupungeillanne
ablative		kaupungiltanne	kaupungeiltanne
allative		kaupungillenne	kaupungeillenne
essive		kaupunkinanne	kaupunkeinanne
translative		kaupungiksenne	kaupungeiksenne
abessive		kaupungittanne	kaupungeittanne
instructive		—	—
comitative		—	kaupunkeinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		kaupunkinsa	kaupunkinsa
accusative	nom.	kaupunkinsa	kaupunkinsa
accusative	gen.	kaupunkinsa	kaupunkinsa
genitive		kaupunkinsa	kaupunkiensa
partitive		kaupunkiaan kaupunkiansa	kaupunkejaan kaupunkejansa
inessive		kaupungissaan kaupungissansa	kaupungeissaan kaupungeissansa
elative		kaupungistaan kaupungistansa	kaupungeistaan kaupungeistansa
illative		kaupunkiinsa	kaupunkeihinsa
adessive		kaupungillaan kaupungillansa	kaupungeillaan kaupungeillansa
ablative		kaupungiltaan kaupungiltansa	kaupungeiltaan kaupungeiltansa
allative		kaupungilleen kaupungillensa	kaupungeilleen kaupungeillensa
essive		kaupunkinaan kaupunkinansa	kaupunkeinaan kaupunkeinansa
translative		kaupungikseen kaupungiksensa	kaupungeikseen kaupungeiksensa
abessive		kaupungittaan kaupungittansa	kaupungeittaan kaupungeittansa
instructive		—	—
comitative		—	kaupunkeineen kaupunkeinensa

compounds