kiipeli

Finnish

(index ki)

Etymology

From Russian гибель (“doom”).

Pronunciation

• IPA: [ˈkiːpeli]
• Hyphenation: kii‧pe‧li

Noun

kiipeli

1. jam, bind, dire straits
   • olla kiipelissä
     • be in a jam, up a tree

Declension

Declension of kiipeli (type paperi) singular plural nominative kiipeli kiipelit genitive kiipelin kiipelien kiipeleiden kiipeleitten partitive kiipeliä kiipeleitä kiipelejä accusative kiipeli kiipelin kiipelit inessive kiipelissä kiipeleissä elative kiipelistä kiipeleistä illative kiipeliin kiipeleihin adessive kiipelillä kiipeleillä ablative kiipeliltä kiipeleiltä allative kiipelille kiipeleille essive kiipelinä kiipeleinä translative kiipeliksi kiipeleiksi instructive – kiipelein abessive kiipelittä kiipeleittä comitative – kiipeleineen