kukka

Faroese

Pronunciation

• IPA: /ˈkʰʊʰkːa/

Verb

kukka (third person singular past indicative kukkaði, supine kukkað)

1. to [[defecate] (childish)

Conjugation

   Conjugation of kukka

kukka, v-30
number	singular			plural
person	first	second	third	all
Indicative	eg	tú	hann / hon tað	vit, tit, teir / tær / tey tygum
Present	kukki	kukkar	kukkar	kukka
Past	kukkaði	kukkaði	kukkaði	kukkaðu
Imperative		tú		tit
Present	—	kukka !	—	kukkið !
Infinitive	kukka
Pres. part.	kukkandi
Past part. a6	kukkaður
Supine	kukkað

Synonyms

• hjálpa sær sjálvum, fáa av sær, skíta, dríta

Related terms

• kukkur

---

Finnish

Pronunciation

• Hyphenation: kuk‧ka
• Rhymes: -ukːɑ
• IPA: [ˈkukːɑ]

Noun

kukka

1. flower
2. (slang) cannabis

Declension

Declension of kukka (type koira) singular plural nominative kukka kukat genitive kukan kukkien kukkain1 partitive kukkaa kukkia accusative kukka kukan kukat inessive kukassa kukissa elative kukasta kukista illative kukkaan kukkiin adessive kukalla kukilla ablative kukalta kukilta allative kukalle kukille essive kukkana kukkina translative kukaksi kukiksi instructive – kukin abessive kukatta kukitta comitative – kukkineen 1) Rare.

Synonyms

• (cannabis): kannabis

Derived terms

• kukinto
• kukittaa
• kukkanen
• kukkia

Compounds

• auringonkukka
• emikukka
• hedekukka
• kukkaiskansa
• kukkaisteekkari
• kukkakauppa
• kukkakauppias
• kukkaloisto
• kukkamulta
• kukkateline

Anagrams

• kakku

---

Ingrian

Noun

kukka (genitive kukan, partitive kukkaa)

1. flower

Declension

Declension of kukka singular plural nominative kukka kukat genitive kukan kukkiin partitive kukkaa kukkiia illative kukkaa kukkii inessive kukaaz kukiiz elative kukast kukist allative kukalle kukille adessive kukaal kukiil ablative kukalt kukilt translative kukaks kukiks essive kukkaan kukkiin