kuulustelu

Finnish

Etymology

kuulustella +‎ -u. First attested in Frans Ferdinand Ahlman: Ruotsalais-suomalainen sanakirja ("Swedish-Finnish Dictionary", 1865).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuːlustelu/, [ˈkuːlus̠ˌte̞lu]
• Rhymes: -elu
• Syllabification^(key): kuu‧lus‧te‧lu

Noun

kuulustelu

1. interrogation

Declension

Inflection of kuulustelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		kuulustelu	kuulustelut
genitive		kuulustelun	kuulustelujen kuulusteluiden kuulusteluitten
partitive		kuulustelua	kuulusteluja kuulusteluita
illative		kuulusteluun	kuulusteluihin
		singular	plural
nominative		kuulustelu	kuulustelut
accusative	nom.	kuulustelu	kuulustelut
	gen.	kuulustelun
genitive		kuulustelun	kuulustelujen kuulusteluiden kuulusteluitten
partitive		kuulustelua	kuulusteluja kuulusteluita
inessive		kuulustelussa	kuulusteluissa
elative		kuulustelusta	kuulusteluista
illative		kuulusteluun	kuulusteluihin
adessive		kuulustelulla	kuulusteluilla
ablative		kuulustelulta	kuulusteluilta
allative		kuulustelulle	kuulusteluille
essive		kuulusteluna	kuulusteluina
translative		kuulusteluksi	kuulusteluiksi
abessive		kuulustelutta	kuulusteluitta
instructive		—	kuulusteluin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kuulustelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kuulusteluni kuulusteluni accusative nom. kuulusteluni kuulusteluni gen. kuulusteluni genitive kuulusteluni kuulustelujeni kuulusteluideni kuulusteluitteni partitive kuulusteluani kuulustelujani kuulusteluitani inessive kuulustelussani kuulusteluissani elative kuulustelustani kuulusteluistani illative kuulusteluuni kuulusteluihini adessive kuulustelullani kuulusteluillani ablative kuulustelultani kuulusteluiltani allative kuulustelulleni kuulusteluilleni essive kuulustelunani kuulusteluinani translative kuulustelukseni kuulusteluikseni abessive kuulusteluttani kuulusteluittani instructive — — comitative — kuulusteluineni second-person singular possessor singular plural nominative kuulustelusi kuulustelusi accusative nom. kuulustelusi kuulustelusi gen. kuulustelusi genitive kuulustelusi kuulustelujesi kuulusteluidesi kuulusteluittesi partitive kuulusteluasi kuulustelujasi kuulusteluitasi inessive kuulustelussasi kuulusteluissasi elative kuulustelustasi kuulusteluistasi illative kuulusteluusi kuulusteluihisi adessive kuulustelullasi kuulusteluillasi ablative kuulustelultasi kuulusteluiltasi allative kuulustelullesi kuulusteluillesi essive kuulustelunasi kuulusteluinasi translative kuulusteluksesi kuulusteluiksesi abessive kuulusteluttasi kuulusteluittasi instructive — — comitative — kuulusteluinesi first-person plural possessor singular plural nominative kuulustelumme kuulustelumme accusative nom. kuulustelumme kuulustelumme gen. kuulustelumme genitive kuulustelumme kuulustelujemme kuulusteluidemme kuulusteluittemme partitive kuulusteluamme kuulustelujamme kuulusteluitamme inessive kuulustelussamme kuulusteluissamme elative kuulustelustamme kuulusteluistamme illative kuulusteluumme kuulusteluihimme adessive kuulustelullamme kuulusteluillamme ablative kuulustelultamme kuulusteluiltamme allative kuulustelullemme kuulusteluillemme essive kuulustelunamme kuulusteluinamme translative kuulusteluksemme kuulusteluiksemme abessive kuulusteluttamme kuulusteluittamme instructive — — comitative — kuulusteluinemme second-person plural possessor singular plural nominative kuulustelunne kuulustelunne accusative nom. kuulustelunne kuulustelunne gen. kuulustelunne genitive kuulustelunne kuulustelujenne kuulusteluidenne kuulusteluittenne partitive kuulusteluanne kuulustelujanne kuulusteluitanne inessive kuulustelussanne kuulusteluissanne elative kuulustelustanne kuulusteluistanne illative kuulusteluunne kuulusteluihinne adessive kuulustelullanne kuulusteluillanne ablative kuulustelultanne kuulusteluiltanne allative kuulustelullenne kuulusteluillenne essive kuulustelunanne kuulusteluinanne translative kuulusteluksenne kuulusteluiksenne abessive kuulusteluttanne kuulusteluittanne instructive — — comitative — kuulusteluinenne third-person possessor singular plural nominative kuulustelunsa kuulustelunsa accusative nom. kuulustelunsa kuulustelunsa gen. kuulustelunsa genitive kuulustelunsa kuulustelujensa kuulusteluidensa kuulusteluittensa partitive kuulusteluaan kuulusteluansa kuulustelujaan kuulusteluitaan kuulustelujansa kuulusteluitansa inessive kuulustelussaan kuulustelussansa kuulusteluissaan kuulusteluissansa elative kuulustelustaan kuulustelustansa kuulusteluistaan kuulusteluistansa illative kuulusteluunsa kuulusteluihinsa adessive kuulustelullaan kuulustelullansa kuulusteluillaan kuulusteluillansa ablative kuulustelultaan kuulustelultansa kuulusteluiltaan kuulusteluiltansa allative kuulustelulleen kuulustelullensa kuulusteluilleen kuulusteluillensa essive kuulustelunaan kuulustelunansa kuulusteluinaan kuulusteluinansa translative kuulustelukseen kuulusteluksensa kuulusteluikseen kuulusteluiksensa abessive kuulusteluttaan kuulusteluttansa kuulusteluittaan kuulusteluittansa instructive — — comitative — kuulusteluineen kuulusteluinensa

Derived terms

compounds

• ehtolaiskuulustelu
• kertauskuulustelu
• korotuskuulustelu
• kuulustelupöytäkirja
• poliisikuulustelu
• ristikuulustelu
• uusintakuulustelu

 

Further reading

• “kuulustelu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02