luonnuttaa

Finnish

Etymology

luontua +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluo̯nːutːɑːˣ/, [ˈluo̞̯nːut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uonːutːɑː
• Syllabification^(key): luon‧nut‧taa

Verb

luonnuttaa

1. (transitive) to make be suited for

Conjugation

Inflection of luonnuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luonnutan	en luonnuta	1st sing.	olen luonnuttanut	en ole luonnuttanut
2nd sing.		luonnutat	et luonnuta	2nd sing.	olet luonnuttanut	et ole luonnuttanut
3rd sing.		luonnuttaa	ei luonnuta	3rd sing.	on luonnuttanut	ei ole luonnuttanut
1st plur.		luonnutamme	emme luonnuta	1st plur.	olemme luonnuttaneet	emme ole luonnuttaneet
2nd plur.		luonnutatte	ette luonnuta	2nd plur.	olette luonnuttaneet	ette ole luonnuttaneet
3rd plur.		luonnuttavat	eivät luonnuta	3rd plur.	ovat luonnuttaneet	eivät ole luonnuttaneet
passive		luonnutetaan	ei luonnuteta	passive	on luonnutettu	ei ole luonnutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luonnutin	en luonnuttanut	1st sing.	olin luonnuttanut	en ollut luonnuttanut
2nd sing.		luonnutit	et luonnuttanut	2nd sing.	olit luonnuttanut	et ollut luonnuttanut
3rd sing.		luonnutti	ei luonnuttanut	3rd sing.	oli luonnuttanut	ei ollut luonnuttanut
1st plur.		luonnutimme	emme luonnuttaneet	1st plur.	olimme luonnuttaneet	emme olleet luonnuttaneet
2nd plur.		luonnutitte	ette luonnuttaneet	2nd plur.	olitte luonnuttaneet	ette olleet luonnuttaneet
3rd plur.		luonnuttivat	eivät luonnuttaneet	3rd plur.	olivat luonnuttaneet	eivät olleet luonnuttaneet
passive		luonnutettiin	ei luonnutettu	passive	oli luonnutettu	ei ollut luonnutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luonnuttaisin	en luonnuttaisi	1st sing.	olisin luonnuttanut	en olisi luonnuttanut
2nd sing.		luonnuttaisit	et luonnuttaisi	2nd sing.	olisit luonnuttanut	et olisi luonnuttanut
3rd sing.		luonnuttaisi	ei luonnuttaisi	3rd sing.	olisi luonnuttanut	ei olisi luonnuttanut
1st plur.		luonnuttaisimme	emme luonnuttaisi	1st plur.	olisimme luonnuttaneet	emme olisi luonnuttaneet
2nd plur.		luonnuttaisitte	ette luonnuttaisi	2nd plur.	olisitte luonnuttaneet	ette olisi luonnuttaneet
3rd plur.		luonnuttaisivat	eivät luonnuttaisi	3rd plur.	olisivat luonnuttaneet	eivät olisi luonnuttaneet
passive		luonnutettaisiin	ei luonnutettaisi	passive	olisi luonnutettu	ei olisi luonnutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		luonnuta	älä luonnuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		luonnuttakoon	älköön luonnuttako	3rd sing.	olkoon luonnuttanut	älköön olko luonnuttanut
1st plur.		luonnuttakaamme	älkäämme luonnuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		luonnuttakaa	älkää luonnuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		luonnuttakoot	älkööt luonnuttako	3rd plur.	olkoot luonnuttaneet	älkööt olko luonnuttaneet
passive		luonnutettakoon	älköön luonnutettako	passive	olkoon luonnutettu	älköön olko luonnutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luonnuttanen	en luonnuttane	1st sing.	lienen luonnuttanut	en liene luonnuttanut
2nd sing.		luonnuttanet	et luonnuttane	2nd sing.	lienet luonnuttanut	et liene luonnuttanut
3rd sing.		luonnuttanee	ei luonnuttane	3rd sing.	lienee luonnuttanut	ei liene luonnuttanut
1st plur.		luonnuttanemme	emme luonnuttane	1st plur.	lienemme luonnuttaneet	emme liene luonnuttaneet
2nd plur.		luonnuttanette	ette luonnuttane	2nd plur.	lienette luonnuttaneet	ette liene luonnuttaneet
3rd plur.		luonnuttanevat	eivät luonnuttane	3rd plur.	lienevät luonnuttaneet	eivät liene luonnuttaneet
passive		luonnutettaneen	ei luonnutettane	passive	lienee luonnutettu	ei liene luonnutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		luonnuttaa		present	luonnuttava	luonnutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st luonnuttaakseni luonnuttaaksemme 2nd luonnuttaaksesi luonnuttaaksenne 3rd luonnuttaakseen luonnuttaaksensa		past	luonnuttanut	luonnutettu
2nd	inessive2	luonnuttaessa	luonnutettaessa	agent3	luonnuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st luonnuttaessani luonnuttaessamme 2nd luonnuttaessasi luonnuttaessanne 3rd luonnuttaessaan luonnuttaessansa		negative	luonnuttamaton
	instructive	luonnuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form luonnuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	luonnuttamassa	—
	elative	luonnuttamasta	—
	illative	luonnuttamaan	—
	adessive	luonnuttamalla	—
	abessive	luonnuttamatta	—
	instructive	luonnuttaman	luonnutettaman
4th4	verbal noun	luonnuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st luonnuttamaisillani luonnuttamaisillamme 2nd luonnuttamaisillasi luonnuttamaisillanne 3rd luonnuttamaisillaan luonnuttamaisillansa

Further reading

• “luonnuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03