lurittaa

Finnish

Etymology

luri- +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluritːɑːˣ/, [ˈlurit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uritːɑː
• Syllabification^(key): lu‧rit‧taa

Verb

lurittaa

1. Synonym of luritella

Conjugation

Inflection of lurittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luritan	en lurita	1st sing.	olen lurittanut	en ole lurittanut
2nd sing.		luritat	et lurita	2nd sing.	olet lurittanut	et ole lurittanut
3rd sing.		lurittaa	ei lurita	3rd sing.	on lurittanut	ei ole lurittanut
1st plur.		luritamme	emme lurita	1st plur.	olemme lurittaneet	emme ole lurittaneet
2nd plur.		luritatte	ette lurita	2nd plur.	olette lurittaneet	ette ole lurittaneet
3rd plur.		lurittavat	eivät lurita	3rd plur.	ovat lurittaneet	eivät ole lurittaneet
passive		luritetaan	ei luriteta	passive	on luritettu	ei ole luritettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luritin	en lurittanut	1st sing.	olin lurittanut	en ollut lurittanut
2nd sing.		luritit	et lurittanut	2nd sing.	olit lurittanut	et ollut lurittanut
3rd sing.		luritti	ei lurittanut	3rd sing.	oli lurittanut	ei ollut lurittanut
1st plur.		luritimme	emme lurittaneet	1st plur.	olimme lurittaneet	emme olleet lurittaneet
2nd plur.		lurititte	ette lurittaneet	2nd plur.	olitte lurittaneet	ette olleet lurittaneet
3rd plur.		lurittivat	eivät lurittaneet	3rd plur.	olivat lurittaneet	eivät olleet lurittaneet
passive		luritettiin	ei luritettu	passive	oli luritettu	ei ollut luritettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lurittaisin	en lurittaisi	1st sing.	olisin lurittanut	en olisi lurittanut
2nd sing.		lurittaisit	et lurittaisi	2nd sing.	olisit lurittanut	et olisi lurittanut
3rd sing.		lurittaisi	ei lurittaisi	3rd sing.	olisi lurittanut	ei olisi lurittanut
1st plur.		lurittaisimme	emme lurittaisi	1st plur.	olisimme lurittaneet	emme olisi lurittaneet
2nd plur.		lurittaisitte	ette lurittaisi	2nd plur.	olisitte lurittaneet	ette olisi lurittaneet
3rd plur.		lurittaisivat	eivät lurittaisi	3rd plur.	olisivat lurittaneet	eivät olisi lurittaneet
passive		luritettaisiin	ei luritettaisi	passive	olisi luritettu	ei olisi luritettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		lurita	älä lurita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		lurittakoon	älköön lurittako	3rd sing.	olkoon lurittanut	älköön olko lurittanut
1st plur.		lurittakaamme	älkäämme lurittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		lurittakaa	älkää lurittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		lurittakoot	älkööt lurittako	3rd plur.	olkoot lurittaneet	älkööt olko lurittaneet
passive		luritettakoon	älköön luritettako	passive	olkoon luritettu	älköön olko luritettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lurittanen	en lurittane	1st sing.	lienen lurittanut	en liene lurittanut
2nd sing.		lurittanet	et lurittane	2nd sing.	lienet lurittanut	et liene lurittanut
3rd sing.		lurittanee	ei lurittane	3rd sing.	lienee lurittanut	ei liene lurittanut
1st plur.		lurittanemme	emme lurittane	1st plur.	lienemme lurittaneet	emme liene lurittaneet
2nd plur.		lurittanette	ette lurittane	2nd plur.	lienette lurittaneet	ette liene lurittaneet
3rd plur.		lurittanevat	eivät lurittane	3rd plur.	lienevät lurittaneet	eivät liene lurittaneet
passive		luritettaneen	ei luritettane	passive	lienee luritettu	ei liene luritettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		lurittaa		present	lurittava	luritettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lurittaakseni lurittaaksemme 2nd lurittaaksesi lurittaaksenne 3rd lurittaakseen lurittaaksensa		past	lurittanut	luritettu
2nd	inessive2	lurittaessa	luritettaessa	agent3	lurittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st lurittaessani lurittaessamme 2nd lurittaessasi lurittaessanne 3rd lurittaessaan lurittaessansa		negative	lurittamaton
	instructive	lurittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form lurittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	lurittamassa	—
	elative	lurittamasta	—
	illative	lurittamaan	—
	adessive	lurittamalla	—
	abessive	lurittamatta	—
	instructive	lurittaman	luritettaman
4th4	verbal noun	lurittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lurittamaisillani lurittamaisillamme 2nd lurittamaisillasi lurittamaisillanne 3rd lurittamaisillaan lurittamaisillansa

Derived terms

• lurauttaa
• luritella
• lurittaminen
• luritus

 

Further reading

• “lurittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• liruttaa, turilaat