third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
oikeudentuntoisensa
|
oikeudentuntoisensa
|
accusative
|
nom.
|
oikeudentuntoisensa
|
oikeudentuntoisensa
|
gen.
|
oikeudentuntoisensa
|
genitive
|
oikeudentuntoisensa
|
oikeudentuntoistensa oikeudentuntoisiensa
|
partitive
|
oikeudentuntoistaan oikeudentuntoistansa
|
oikeudentuntoisiaan oikeudentuntoisiansa
|
inessive
|
oikeudentuntoisessaan oikeudentuntoisessansa
|
oikeudentuntoisissaan oikeudentuntoisissansa
|
elative
|
oikeudentuntoisestaan oikeudentuntoisestansa
|
oikeudentuntoisistaan oikeudentuntoisistansa
|
illative
|
oikeudentuntoiseensa
|
oikeudentuntoisiinsa
|
adessive
|
oikeudentuntoisellaan oikeudentuntoisellansa
|
oikeudentuntoisillaan oikeudentuntoisillansa
|
ablative
|
oikeudentuntoiseltaan oikeudentuntoiseltansa
|
oikeudentuntoisiltaan oikeudentuntoisiltansa
|
allative
|
oikeudentuntoiselleen oikeudentuntoisellensa
|
oikeudentuntoisilleen oikeudentuntoisillensa
|
essive
|
oikeudentuntoisenaan oikeudentuntoisenansa
|
oikeudentuntoisinaan oikeudentuntoisinansa
|
translative
|
oikeudentuntoisekseen oikeudentuntoiseksensa
|
oikeudentuntoisikseen oikeudentuntoisiksensa
|
abessive
|
oikeudentuntoisettaan oikeudentuntoisettansa
|
oikeudentuntoisittaan oikeudentuntoisittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
oikeudentuntoisineen oikeudentuntoisinensa
|