rallatella

Finnish

Etymology

rallattaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑlːɑtelːɑˣ/, [ˈrɑ̝lːɑ̝ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): ral‧la‧tel‧la

Verb

rallatella

1. to sing in a carefree manner, to go tra-la-la

Conjugation

Inflection of rallatella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rallattelen	en rallattele	1st sing.	olen rallatellut	en ole rallatellut
2nd sing.		rallattelet	et rallattele	2nd sing.	olet rallatellut	et ole rallatellut
3rd sing.		rallattelee	ei rallattele	3rd sing.	on rallatellut	ei ole rallatellut
1st plur.		rallattelemme	emme rallattele	1st plur.	olemme rallatelleet	emme ole rallatelleet
2nd plur.		rallattelette	ette rallattele	2nd plur.	olette rallatelleet	ette ole rallatelleet
3rd plur.		rallattelevat	eivät rallattele	3rd plur.	ovat rallatelleet	eivät ole rallatelleet
passive		rallatellaan	ei rallatella	passive	on rallateltu	ei ole rallateltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rallattelin	en rallatellut	1st sing.	olin rallatellut	en ollut rallatellut
2nd sing.		rallattelit	et rallatellut	2nd sing.	olit rallatellut	et ollut rallatellut
3rd sing.		rallatteli	ei rallatellut	3rd sing.	oli rallatellut	ei ollut rallatellut
1st plur.		rallattelimme	emme rallatelleet	1st plur.	olimme rallatelleet	emme olleet rallatelleet
2nd plur.		rallattelitte	ette rallatelleet	2nd plur.	olitte rallatelleet	ette olleet rallatelleet
3rd plur.		rallattelivat	eivät rallatelleet	3rd plur.	olivat rallatelleet	eivät olleet rallatelleet
passive		rallateltiin	ei rallateltu	passive	oli rallateltu	ei ollut rallateltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rallattelisin	en rallattelisi	1st sing.	olisin rallatellut	en olisi rallatellut
2nd sing.		rallattelisit	et rallattelisi	2nd sing.	olisit rallatellut	et olisi rallatellut
3rd sing.		rallattelisi	ei rallattelisi	3rd sing.	olisi rallatellut	ei olisi rallatellut
1st plur.		rallattelisimme	emme rallattelisi	1st plur.	olisimme rallatelleet	emme olisi rallatelleet
2nd plur.		rallattelisitte	ette rallattelisi	2nd plur.	olisitte rallatelleet	ette olisi rallatelleet
3rd plur.		rallattelisivat	eivät rallattelisi	3rd plur.	olisivat rallatelleet	eivät olisi rallatelleet
passive		rallateltaisiin	ei rallateltaisi	passive	olisi rallateltu	ei olisi rallateltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rallattele	älä rallattele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rallatelkoon	älköön rallatelko	3rd sing.	olkoon rallatellut	älköön olko rallatellut
1st plur.		rallatelkaamme	älkäämme rallatelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		rallatelkaa	älkää rallatelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rallatelkoot	älkööt rallatelko	3rd plur.	olkoot rallatelleet	älkööt olko rallatelleet
passive		rallateltakoon	älköön rallateltako	passive	olkoon rallateltu	älköön olko rallateltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rallatellen	en rallatelle	1st sing.	lienen rallatellut	en liene rallatellut
2nd sing.		rallatellet	et rallatelle	2nd sing.	lienet rallatellut	et liene rallatellut
3rd sing.		rallatellee	ei rallatelle	3rd sing.	lienee rallatellut	ei liene rallatellut
1st plur.		rallatellemme	emme rallatelle	1st plur.	lienemme rallatelleet	emme liene rallatelleet
2nd plur.		rallatellette	ette rallatelle	2nd plur.	lienette rallatelleet	ette liene rallatelleet
3rd plur.		rallatellevat	eivät rallatelle	3rd plur.	lienevät rallatelleet	eivät liene rallatelleet
passive		rallateltaneen	ei rallateltane	passive	lienee rallateltu	ei liene rallateltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rallatella		present	rallatteleva	rallateltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rallatellakseni rallatellaksemme 2nd rallatellaksesi rallatellaksenne 3rd rallatellakseen rallatellaksensa		past	rallatellut	rallateltu
2nd	inessive2	rallatellessa	rallateltaessa	agent3	rallattelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rallatellessani rallatellessamme 2nd rallatellessasi rallatellessanne 3rd rallatellessaan rallatellessansa		negative	rallattelematon
	instructive	rallatellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rallattelemassa	—
	elative	rallattelemasta	—
	illative	rallattelemaan	—
	adessive	rallattelemalla	—
	abessive	rallattelematta	—
	instructive	rallatteleman	rallateltaman
4th4	verbal noun	rallatteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rallattelemaisillani rallattelemaisillamme 2nd rallattelemaisillasi rallattelemaisillanne 3rd rallattelemaisillaan rallattelemaisillansa

Derived terms

• rallatteleminen
• rallattelu

 

Further reading

• “rallatella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03