reikä

See also: reika

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *raika, possibly borrowed from Baltic. Cognate to Veps reig.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrei̯kæ/, [ˈre̞i̯k̟æ]
• Rhymes: -eikæ
• Syllabification^(key): rei‧kä

Noun

reikä

1. hole (relatively small and/or shallow hole that goes through something)

   Matti iski reiän seinään.

   Matti punched a hole in the wall.

   Vakoilin sinua avaimenreiästä.

   I spied on you through the keyhole.

2. puncture (hole, cut, or tear created by a sharp object)

   Sukassani on reikä.

   There's a cut in my sock.

3. (dentistry) cavity

   Minulla on kaksi reikää hampaissani.

   I have two cavities in my teeth.

4. (slang, doubled, in expressions of time) zero

   Tavataan meillä kakstoista reikä reikä.

   See you at my place at 12:00.

5. (bowling) split
6. (vulgar) cunt

   Reikä se on rumallakin!

   An ugly woman's got a cunt too!

Declension

Inflection of reikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)
nominative		reikä	reiät
genitive		reiän	reikien
partitive		reikää	reikiä
illative		reikään	reikiin
		singular	plural
nominative		reikä	reiät
accusative	nom.	reikä	reiät
	gen.	reiän
genitive		reiän	reikien reikäinrare
partitive		reikää	reikiä
inessive		reiässä	rei’issä
elative		reiästä	rei’istä
illative		reikään	reikiin
adessive		reiällä	rei’illä
ablative		reiältä	rei’iltä
allative		reiälle	rei’ille
essive		reikänä	reikinä
translative		reiäksi	rei’iksi
abessive		reiättä	rei’ittä
instructive		—	rei’in
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of reikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative reikäni reikäni accusative nom. reikäni reikäni gen. reikäni genitive reikäni reikieni reikäinirare partitive reikääni reikiäni inessive reiässäni rei’issäni elative reiästäni rei’istäni illative reikääni reikiini adessive reiälläni rei’illäni ablative reiältäni rei’iltäni allative reiälleni rei’illeni essive reikänäni reikinäni translative reiäkseni rei’ikseni abessive reiättäni rei’ittäni instructive — — comitative — reikineni second-person singular possessor singular plural nominative reikäsi reikäsi accusative nom. reikäsi reikäsi gen. reikäsi genitive reikäsi reikiesi reikäisirare partitive reikääsi reikiäsi inessive reiässäsi rei’issäsi elative reiästäsi rei’istäsi illative reikääsi reikiisi adessive reiälläsi rei’illäsi ablative reiältäsi rei’iltäsi allative reiällesi rei’illesi essive reikänäsi reikinäsi translative reiäksesi rei’iksesi abessive reiättäsi rei’ittäsi instructive — — comitative — reikinesi first-person plural possessor singular plural nominative reikämme reikämme accusative nom. reikämme reikämme gen. reikämme genitive reikämme reikiemme reikäimmerare partitive reikäämme reikiämme inessive reiässämme rei’issämme elative reiästämme rei’istämme illative reikäämme reikiimme adessive reiällämme rei’illämme ablative reiältämme rei’iltämme allative reiällemme rei’illemme essive reikänämme reikinämme translative reiäksemme rei’iksemme abessive reiättämme rei’ittämme instructive — — comitative — reikinemme second-person plural possessor singular plural nominative reikänne reikänne accusative nom. reikänne reikänne gen. reikänne genitive reikänne reikienne reikäinnerare partitive reikäänne reikiänne inessive reiässänne rei’issänne elative reiästänne rei’istänne illative reikäänne reikiinne adessive reiällänne rei’illänne ablative reiältänne rei’iltänne allative reiällenne rei’illenne essive reikänänne reikinänne translative reiäksenne rei’iksenne abessive reiättänne rei’ittänne instructive — — comitative — reikinenne third-person possessor singular plural nominative reikänsä reikänsä accusative nom. reikänsä reikänsä gen. reikänsä genitive reikänsä reikiensä reikäinsärare partitive reikäänsä reikiään reikiänsä inessive reiässään reiässänsä rei’issään rei’issänsä elative reiästään reiästänsä rei’istään rei’istänsä illative reikäänsä reikiinsä adessive reiällään reiällänsä rei’illään rei’illänsä ablative reiältään reiältänsä rei’iltään rei’iltänsä allative reiälleen reiällensä rei’illeen rei’illensä essive reikänään reikänänsä reikinään reikinänsä translative reiäkseen reiäksensä rei’ikseen rei’iksensä abessive reiättään reiättänsä rei’ittään rei’ittänsä instructive — — comitative — reikineen reikinensä

Derived terms

• reikiintyä
• reikäinen
• reiäkäs
• reiällinen
• rei’ikäs
• rei’ittää

 

compounds

• avaimenreikä
• henkireikä
• isoreikäinen
• kairanreikä
• koinreikä
• korvanreikä
• korvareikä
• kädenreikä
• luodinreikä
• läpireikä
• madonreikä
• myyränreikä
• napinreikä
• naulanreikä
• oksanreikä
• otsonireikä
• persereikä
• peräreikä
• porausreikä
• porsaanreikä
• pultinreikä
• rahanreikä
• rahareikä
• reikäjuusto
• reikäkauha
• reikäkirves
• reikäkivi
• reikäkortti
• reikäleipä
• reikälevy
• reikämeisti
• reikänauha
• reikäommel
• reikäompelu
• reikäpallo
• reikäpeli
• reikäpiirilevy
• reikäpäinen
• reikäpää
• reikärauta
• reikäsaha
• reikätiili
• reikätuoli
• reikätähtäin
• reikävanne
• ruisreikäleipä
• ruuvinreikä
• sankkireikä
• siitereikä
• toukanreikä
• umpireikä

 

Further reading

• “reikä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• keriä, kierä, kireä, rekiä, räike

Ingrian

Reikä maas.

Etymology

From Proto-Finnic *raika. Cognates include Finnish reikä and Estonian reig.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrei̯kæ/, [ˈre̞i̯k]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈrei̯kæ/, [ˈre̞i̯ɡ̊æ]
• Rhymes: -ei̯k, -ei̯kæ
• Hyphenation: rei‧kä

Noun

reikä

1. hole
2. Short for korvareikä.

Declension

Declension of reikä (type 3/koira, ik-ij gradation)
	singular	plural
nominative	reikä	reijät
genitive	reijän	reikiin
partitive	reikää	reikiä
illative	reikää	reikii
inessive	reijääs	reijiis
elative	reijäst	reijist
allative	reijälle	reijille
adessive	reijääl	reijiil
ablative	reijält	reijilt
translative	reijäks	reijiks
essive	reikännä, reikään	reikinnä, reikiin
exessive1)	reikänt	reikint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• uuttu

Derived terms

• korvareikä
• nakareikä

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 24
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 472